Tiedustelulainsäädäntöä perustellaan Suomen ulkopuolilta tulevilla uhkilla

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista verkkoliikenteen haravointia.  Sen vuoksi tiedonhankintatyöryhmä ehdotti armeijalle ja Suojelupoliisille lupaa verkkovalvontaan viime vuonna. Uutta Suojelupoliisin tiedonhankintapakkiin toisi lupa seurata epäilyttävää nettiliikennettä ennen varsinaista rikosta.

“Terrorismin uhka on kehittynyt. Suomesta on aiempaa enemmän suorempia yhteyksiä terrorismiryhmiin tai ulkomailla toimiviin väkivaltaisiin ryhmiin. Ulkopuolelta tuleva uhka on lähempänä”, toteaa Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva Supon vaikeutuneesta toimintaympäristöstä.

Portaankorvan mukaan valtion turvallisuutta vaarantavaa toimintaa voi olla esimerkiksi suomalaisten osallistuminen väkivaltaisen ryhmän toimintaan ulkomailla.

“Vaikkei henkilö syyllisty vielä rikokseen, on tärkeää tunnistaa tällaiset henkilöt ja heidän toimintansa.”

Suojelupoliisi pystyy tällä hetkellä käyttämään rikostiedusteluun jo säädettyjä toimivaltuuksia. Poliisi- ja pakkokeinolaki mahdollistavat salaiset pakkokeinot, muun muassa telekuuntelun, henkilön teknisen valvonnan sekä teknisen laitetarkkailun. Tällainen toiminta on kohdennettua. Lähtökohtana tulee aina olla määritelty rikos.

Myös sotatieteiden tohtori, kyberturvallisuuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll pitää tiedusteluvaltuuksien lisäämistä perusteltuna.

”Nykyaikana turvallisuusviranomaisilla on oltava riittävät oikeudet ja valmiudet verkkoympäristössä toimimiseen, ja samalla ylläpitää tilannekuvaa maamme turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.”

Tietomäärää vaikea hallita

Verkkovalvonnasta käytetään myös nimitystä massavalvonta, sillä kyse on teknisestä pääsystä kaikkeen tietoliikenteeseen, selviää Tiedonhankintatyöryhmän mietinnöstä (2015).

Juridisesti kyse ei olisi massavalvonnasta Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuron mukaan.

“Kukaan ei oleta, että suojelupoliisi keräisi tietoliikenneverkoista kaiken tiedon. Massavalvonnassa ei ole kyse pelkästään siitä.”

Massavalvontaa kritisoidaan siitä, että koko verkko olisi poliisin saatavilla. Ylitarkastaja Portaankorva torppaa väitteen.

“Seuranta kohdennetaan yhteen tahoon tai toimintaan, kuten televalvontakin.”

Kohdennetun seurannan keinoista ei ole varmuutta, mutta Lavapuro olettaa, että verkosta suodatettaisiin erilaisia hakulausekkeita. Koneen löytäessä verkosta epäilyttäviä viestejä ne päätyisivät tarkempaan syyniin. Vaikka tiedon käsittelyn tekisi kone, se lukeutuu silti henkilötietojen käsittelyksi.

“Tämä on pääsy yleisellä perusteella kaikkeen viestiliikenteeseen ja niiden sisältöihin. Jos tämä ei ole massavalvontaa, mikä sitten?”

Ongelmallista on myös elektronisen tiedon määrä. Suurta tietomäärää on vaikea valvoa tehokkaasti. Ranskassa poliiseilla on tiedusteluvaltuudet. Siitä huolimatta Pariisin iskuja ei voitu estää.

“Nämä eivät ole aukottomia keinoja. Terrori-iskun jäsenet olivat poliisin rekistereissä, mutta tietoa ei pystytty hyödyntämään sen ison määrän vuoksi.”

Yksityisyydensuoja kapenee

Lavapuro toteaa terrorismin olevan ’kätevä käsite’ perusteluille.

“Monen mielestä se on riittävä intressi. Mutta kuinka konkreettinen uhka on? Kuinka paljon puuttumista perusoikeuksiin voidaan hyväksyä vetoamalla abstraktiin vaaraan? Venäjän presidentti Vladimir Putin vetoaa siihen jatkuvasti, jotta Venäjä voi toimia Syyriassa. Se toimii.”

Lavapuro muistuttaa pohtimaan ovatko syyt riittävät perustuslain muutokseen.

“Eikö silloin terroristit ole saavuttaneet tavoitteensa, kun me länsimaiset ihmiset luovumme oikeuksistamme ja siirrymme yhä autoritaarisempaan valtioon?”

Tiedustelulainsäädäntö ajantasalle

Tiedustelulainsäädännön parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk) kertoo, että hankkeen tavoite on saada tiedustelulainsäädäntö ajan tasalle.

Seurantaryhmä toimii kattojärjestönä kolmelle työryhmälle. Oikeusministeri vastaa perustuslain mahdollisen muutoksen esityksestä, sisäministeriö siviilitiedusteluhankkeesta ja puolustusministeriö sotilastiedusteluhankkeesta.

Valmisteluissa huomioidaan viime hallituskaudella toimineen tiedonhankintatyöryhmän mietintö sekä valvontaa selvittäneen työryhmän raportti. Hankkeen toimikausi päättyy vuoden lopussa. Tölli sanoo perustuslaillisen esityksen tulevan ensimmäisenä.