Opinnot viivästyttävät perheen perustamista

Vain noin seitsemällä prosentilla yliopisto-opiskelijoista on lapsia, sillä harva perustaa perheen korkeakouluopintojensa aikana. Tämä voi vaikuttaa ensisynnyttäjien keski-iän nousuun.

[metaslider id=27126]

1970-luvulla suomalaiset saivat lapsia tavallisesti jo 23-vuotiaana. Nykyään ajatus moisesta tuntuu monen nuoren aikuisen korvaan liian aikaiselta, varsinkin jos opinnot ovat vasta edessä tai kesken.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on huomattavan korkea erityisesti korkeasti koulutetuilla, ja yleisesti ensisynnyttäjien keski-ikä on 28–29 vuotta.

”Opinnot saattavat juuri olla yksi syy muutokseen. Vakiintumaton elämänvaihe on ikään kuin pitkittynyt”, Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen pohtii.

Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) pitää mahdollisena sitä, että pitkät opiskeluajat ja opiskelijoiden korkea ikä voivat aiheuttaa lapsettomuutta. Kun lastenhankinta lykkääntyy parhaan hedelmällisen iän yli, se ei välttämättä onnistu.

Suomessa korkeakouluopiskelijat ovat vanhempia kuin muualla Euroopassa. Monesti lasten hankintaa aletaan miettiä vasta valmistumisen jälkeen tai vakituisen työpaikan löydyttyä. Muualla maailmassa valmistutaan keskimäärin 25-vuotiaana, kun Suomessa noin 27-vuotiaana. Mitä vanhempana nainen tulee raskaaksi, sitä enemmän riskitekijöitä sekä äidillä että lapsella on.

”Lykkääminen ei ole mahdollista loputtomiin. Ehkä olisi hyvä tuoda esiin, että takaraja tulee jossain kohtaa vastaan”, Miettinen tuumaa.

Yhteiskuntarakenne ohjaa perheenlisäyksen ajankohtaa

Klemetti näkee, että perhe-elämä on jopa helpompaa sovittaa opiskeluihin kuin työelämään: monesti korkeakouluopinnot joustavat paremmin. Lisäksi pienten lasten äitien on huomattu etenevän opinnoissaan tehokkaasti.

”Yhteiskunnassa pitäisi muuttaa ajattelua niin, että opintojen aikanakin voisi hankkia lapsia”, Klemetti painottaa.

Esimerkiksi toisena opiskeluvuotenaan Iida Hollo, 26, oli saanut opintonsa niin hyvään vaiheeseen, että lapsi sai tulla perheeseen, jos oli tullakseen. Viime vuoden heinäkuussa Hollo synnytti esikoisensa.

”Lapsi oli tavallaan tietoinen päätös. Minulla on aina ollut ajatus, että haluan lapsia nuorena”, reilun vuoden ikäisen pojan äiti pohtii.

Vaikka opinnot olivat kesken, raskaudesta oli helppo kertoa oppilaitokselle ja omalle ryhmälle. Hollo opiskelee Helsingin yliopistossa lastentarhanopettajaksi.

”Raskausuutinen otettiin hyvin vastaan ryhmässäni. Pari muutakin oli jäämässä äitiyslomalle. Enemmän jännitti kertoa muulle lähipiirille.”

Opintojen ja perhe-elämän yhdistäminen on mahdollista

Ilman tukiverkostoa arki opintojen ja pienen vauvan kanssa ei olisi ollut Hollolle niin helppoa. Äitiysloman aikana hän uurasti opintojensa parissa, mikä mahdollisti opintotuen jatkumisen.

Perheessä varauduttiin elämään taloudellisesti niukempaan elämään vauvan synnyttyä. Pojan ollessa puolivuotias, Hollo aloitti keikkatyön vanhassa kesätyöpaikassaan.

”Toisinaan mietimme mieheni kanssa olisiko ollut järkevämpää odottaa valmistumista ja työelämän vakiintumista, mutta emme malttaneet.”

[note color=”#d3d3d3″]Faktaa suomalaisista synnyttäjistä

• Ensisynnyttäjien keski-ikä on nykyään 28–29 vuotta, kun 1970-luvulla se oli 23 vuotta.
• 1970-luvun alussa 20-24-vuotiaista naisista opiskelemassa oli noin viidesosa, eli 20 %, loput olivat työelämässä tai kotona hoitamassa lapsia.
• Ensimmäistä kertaa isäksi tulevien ikä on yleensä noin 2-3 vuotta äitien ikää korkeampi.
•  Naisen hedelmällisyys alkaa heiketä 30 ikävuoden jälkeen.
•  Miesten lastensaantikyky alkaa heiketä 40 ikävuoden jälkeen.
•  Suomessa korkeakouluopiskelijat ovat vanhempia kuin muualla Euroopassa.
•  Suomessa valmistutaan keskimäärin 27-vuotiaana, kun taas muualla Euroopassa noin 25-vuotiaana.

Lähde: Anneli Miettinen / Väestöliitto

[/note]