Ehkäisevään päihdetyöhön ei panosteta korkeakouluissa

Korkeakouluissa päihteiden käytöstä ei juurikaan puhuta ensimmäisen vuoden orientaatioviikkojen jälkeen. Moni opiskelija voikin jäädä ongelmiensa kanssa yksin, jos asiaa ei oteta puheeksi. Ehkäisevän päihdetyön viikolla ihmisiä kannustettiin keskustelemaan päihteistä.

[metaslider id=27611]

”Tärkeää on ottaa asia puheeksi mahdollisimman nopeasti, jos epäillään opiskelijan käyttävän päihteitä liikaa tai että hän on päihtyneenä opiskelutilanteessa. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja tavoitteena on aina opiskelijan auttaminen ja opintojen tukeminen”, Turun yliopiston opintopsykologi Tiina Tuominen sanoo.

Jos opiskelijalla herää huoli toisesta opiskelijasta, hän voi lähestyä henkilökuntaa, kuten opettajatuutoria, terveydenhuoltoa, opintohallintoa tai ylioppilaskuntaa. Turun yliopiston päihdeohjelmaan on kirjattu ohjeet muun muassa ennaltaehkäisevästä toiminnasta, päihdeongelman tunnistamisesta ja päihdeongelmaan puuttumisesta.

Myös Turun ammattikorkeakoulussa on käytössä päihdeohjelma. Vuonna 2012 laaditun ohjelman on tehnyt opiskelijoiden hyvinvointiryhmä.

”Siitä puhutaan aina siinä kohtaa, kun uudet opiskelijat tulevat sekä vertaistuutorikoulutuksessa”, Turun ammattikorkeakoulun opintopsykologi Satu Salmi toteaa.

Ohjeet ovat olemassa, mutta eivät esillä

Yliopistossa on myös opintoasiainneuvoston alainen opiskelijoiden hyvinvointijaosto, jonka tehtävänä on ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja koordinointi.

“Jaosto myös organisoi päihdeohjelman toteuttamista ja sopii yhteisistä toimintatavoista päihdeasioissa”, Tuominen kertoo.

Yliopistolla on lisäksi opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilö, johon opettajat tai opiskelijat voivat olla yhteydessä. Päihdeyhdyshenkilö toimii yhteyshenkilönä tiedekunnan, YTHS:n ja tarvittaessa hoitoyksiköiden välillä.

”Lisäksi päihdeyhdyshenkilön tehtävänä on huolehtia opiskelijan kuulemisesta ennen mahdollista huumausainetestausta sekä koordinoida testaus”, Tuominen jatkaa.

Viralliset ohjeet päihteistä puhumiseen ja ongelmakäytön ennaltaehkäisyyn ovat olemassa, mutta ne eivät ole tarpeeksi esillä.

”Yritän aina muistaa kysyä kaikilta päihteiden käytöstä. Se on sitä puheeksi ottamista, eivät opiskelijat siitä itse kerro”, Salmi sanoo.

Ehkäisevää päihdetyötä ei tarpeeksi

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Nuoret ja verkko -osaston osastopäällikkö Ilmo Jokisen mukaan korkeakouluissa tehdään liian vähän ehkäisevää päihdetyötä.

”Jollain tavalla ajatellaan, että no ei siinä kohtaa nyt tarvitse niin paljon tukea ja olla mukana. Että kyllähän siellä osataan, kun ollaan jo korkeakouluasteella.”

Ongelma on tiedostettu, ja EHYT ry onkin valmistelemassa hankehakua korkeakouluissa tehtävää ehkäisevää päihdetyöhanketta varten. Hakemus jätettäisiin ensi vuoden toukokuussa ja tieto päätöksestä tulisi saman vuoden joulukuussa. Työt hankkeen pohjalta aloitettaisiin aikaisintaan vuonna 2018.

Tärkeää on, että opiskelijat myös itse vaikuttavat mielikuviin opiskelijaelämästä ja miettivät, minkälaista opiskelijakulttuuria he haluavat vaalia.

”Minkälaista toimintaa opiskelijat itse haluavat ja kuinka paljon siellä on pakko olla päihteitä mukana? Opiskelijat rakentavat itse sen kulttuurin, ei sitä mikään naapurin Martti tee.”

[note color=”#d3d3d3″]Jos kaverin päihteiden käyttö huolestuttaa:

• Ota asia puheeksi kaverin kanssa, mahdollisimman pian.
• Neuvoa puheeksi ottamiseen voi kysyä oppilaskunnasta ilman, että opiskelijatoverin henkilöllisyys paljastuu.
• Voit myös keskustella henkilökunnan jäsenen, terveydenhuollon, opintohallinnon, ylioppilaskunnan edustajan tai päihdeyhdyshenkilön kanssa.
• Suositeltavaa on neuvoa kaveria ottamaan yhteyttä YTHS:ään/opiskeluterveydenhuoltoon tarkempaa arviointia varten.
• Jos epäilet jonkun olleen päihtyneenä koulussa, täytä turvallisuuspoikkeamalomake

[/note]

YTHS:n ja EHYT ry:n Bileopas