Ihmisten antibioottien käyttö mahdollistaa MRSA-bakteerin kehittymisen. Kuva: Christian Battaglia

Hyvinvointi

Uutiset

MRSA ei ole ainoastaan sairaalabakteeri

admin

[metaslider id=28746]

Nykyään MRSA-bakteereita tavataan myös muualla kuin sairaalaympäristössä. MRSA tarkoittaa metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureusta, eli antibiooteille vastuskykyistä bakteeria. Ne kehittyvät terveidenkin ihmisten keskuudessa.

Ihmisten käyttämät antibiootit muuttavat yhteisön bakteerikantaa ja hiljalleen tavallisessa arkiympäristössäkin kehittyy antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Niistä ei kuitenkaan ole terveelle ihmiselle haittaa. Infektiotautien erikoislääkäri Esa Rintala ei ole huolissaan Pohjoismaiden tilanteesta.

”On ollut yksittäisiä tapauksia, joihin ei ole löytynyt ratkaisua tavallisesta antibioottivalikoimasta”, Rintala tiivistää.

Euroopassa bakteerikantoja on tavattu myös sikatuotannossa mukana olevilla henkilöillä. MRSA-bakteereita on löydetty sioista, joista ne ovat siirtyneet niitä hoitaviin ihmisiin. Yleisesti MRSA-bakteerit ovat yleisempiä alueilla, joissa antibiootteja saa vapaasti apteekeista, esimerkiksi Välimeren alueella. Matkailijat saattavat kantaa moniresistenttejä bakteereita ulkomailta esimerkiksi oltuaan sairaalahoidossa vieraassa maassa.

MRSA-bakteereissakin eroja

Terveiden ihmisten keskuudessa kehittyneet MRSA-bakteerit eivät ole yhtä antibioottiresistenttejä kuin sairaaloissa. Ne ovat vastustuskykyisiä vain tietyille antibiooteille. Tarkkoja lukuja bakteerien kantajista ei ole, koska ne todetaan yleensä vasta henkilön jouduttua sairaalaan.

Moniresistenssit bakteerit aiheuttavat huolta maailmalaajuisesti. Tilanteeseen herättiin erityisesti 2000-luvun alussa tapahtuneen MRSA-tartuntojen räjähdysmäisen kasvun johdosta. Nykyään tilanne vaihtelee maittain paljon, tartuntojen määrä on kuitenkin taas nousussaa.

Pohjoismaissa tilanne ei ole huolestuttava

Erityisen hyvä tilanne on Ruotsissa, missä ollaan hyvin konservatiivisia antibioottien käytön suhteen. Siellä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän bakteereita tappavia antibiootteja, jolloin lääkkeiden vaikutus ihmisen omaan bakteerikantaan on mahdollisimman maltillinen. Suomessa on otettu käyttöön suositukset, joilla pyritään välttämään liian voimakkaiden ja etenkin turhien antibioottien määräämistä.

Vaihtoehtoisia hoitokeinoja antibiooteille on olemassa, mutta niiden toimivuudesta ei ole tarpeeksi näyttöä. Tästä syystä ne eivät vielä ole varteen otettavia vaihtoehtoja antibiooteille.