Metsästäjät haluavat usein teettää jotain itse kaatamiensa eläinten, kuten sopulien, turkeista. Kuva: Kirsi Lätti

Uutiset

Yhteiskunta

Turkisliikkeet kärsivät asiakaspulan sijaan yrittäjäpulasta

Kirsi Lätti

Viime vuosien aikana moni turkisalan liike on sulkenut ovensa Turun alueella. Syynä ei kuitenkaan ole kiivaana käynyt turkiskeskustelu tai asiakaskunnan pienentyminen sen seurauksena, vaan liikkeiden omistajien eläköityminen.

[metaslider id=29343]

Turkulaisen Fix-turkis -liikkeen omistaja Tarja Aavinen on toiminut turkisalan yrittäjänä 16 vuotta, mutta itse liike on jo 27 vuotta vanha. Hän osti sen itselleen alkuperäisen omistajan ikäännyttyä.

”Itsekin olen jo eläkeiässä, ja toivonkin saavani jatkajan. Kyllä tällä itsensä työllistää”, hän pohtii liikkeen tulevaisuutta.

Moni liike on kuitenkin tullut tiensä päähän, kun jatkajia ei ole nuoremmasta polvesta enää löytynyt.

”Ehkä 90-luvun turkisvastaisuus vaikutti nuoriin niin, että heillä ei ole kiinnostusta lähteä alalle. Suomessa ei myöskään enää järjestetä turkisalan peruskoulutusta”, Turkispajan omistaja Mia Ristioja toteaa.

Nuoret käyttävät turkiksia vanhempiensa jalanjäljissä

Vaikka yleinen turkiksiin liittyvä asenneilmapiiri on muuttunut vuosien varrella, ei sillä kuitenkaan ole ollut suurta vaikutusta kummankaan asiakaskuntaan. Asiakkaita on eri ikäluokista, sekä miehiä että naisia.

”Asiakaskunta ei ole pysynyt samana, vaan nuorentunut. Turkis on sellainen asia, joka siirtyy äidiltä tyttärelle”, Mia Ristioja kertoo.

Usein nuoret teettävät vaikka perinnöksi saamiinsa käytettyihin turkiksiin muutoksia: ne saatetaan esimerkiksi muuttaa nykymuodin tai omien mittojen mukaisiksi. Mikäli turkki ei ole enää siinä kunnossa, että siitä saataisiin uutta vaatetta, saatetaan siitä tehdä jokin muu tekstiilituote muiston säilymiseksi.

”Nuorilla vanhojen turkisten säilyttämiseen ja käyttöönottoon liittyy ehkä enemmän tunnesyitä. Vaikka ei muuten välttämättä ostettaisi turkista, niin kun se tulee perintönä äidiltä tai isoäidiltä, niin se tulee käyttöön”, miettii Turkis- ja Nahkaompelimoa pyörittävä Anna-Maija Rissanen.

Turkisliikkeet usein ilkivallan kohteina

Rissanen ei itse myy lainkaan turkkeja, vaan muokkaa, korjaa ja tekee tilaustyönä nahka- ja turkisvaatteita asiakkaiden omista materiaaleista. Tarvittaessa niitä täydennetään myös tukusta tilattavilla materiaaleilla. Ehkä juuri myynnin puuttumisen vuoksi hän onkin välttynyt useisiin turkisliikkeisiin kohdistuneelta ilkivallalta.

”Liikkeen lukkoon on joskus laitettu liimaa ja sitä on sitten jouduttu kutsumaan lukkoseppä avaamaan. Liikettä on myös saatettu töhriä erilaisilla teksteillä”, Tarja Aavinen kuvailee harmistuneena.

Hän toivoo että eläinaktivistit olisivat jo vähän rauhoittuneet, sillä ilkivaltaa ei ole enää ollut yhtä paljon turkistarhauksen kieltämiseen tähdänneen kansalaisaloitteen kaatumisen jälkeen.