Äänestysiästä ei olla yksimielisiä

Juttusarjassa käsitellään kevään 2017 kuntavaaleja. Osa 5/18.

Äänestysikäraja on Suomessa 18 vuotta kaikissa paitsi seurakuntavaaleissa. Äänestysiän laskemisen suhteen mielipiteitä on sekä puolesta että vastaan.

[metaslider id=29656]

Tampereen yliopiston dosentti, politiikan tutkija Sami Borg ei näe äänestysiän laskua hyvänä ajatuksena. Lukiossa ja ammattikoulussa opiskelevilla vaaliasiat jäävät hänen mukaansa teorian tasolle.

”Nuoret eivät tiedä tarpeeksi politiikasta voidakseen äänestää vaaleissa. Heidät saataisiin kiinnostumaan politiikasta, jos he asettuisivat ehdolle ajamaan nuorten asioita”, Borg sanoo.

Borgin tekemä Hiljaa hyvä tulee -tutkimus äänestysprosenteista paljastaa, ettei nuorten kiinnostuminen politiikasta pääsääntöisesti poikkea merkittävästi muun väestön kiinnostumisesta. Suurin ero on, koetaanko äänestämässä käynti kansalaisvelvollisuudeksi.

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö on eri mieltä.

”Ikärajaa pitäisi ehdottomasti laskea. Äänestäminen on yksi vaikuttamisen muoto. Nuorten tulisi päästä aidosti vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä”, Rämö lisää.

Nuorilla äänestysinto on selvästi harvinaisempaa kuin varttuneemmilla, ja osallistuminen on ylipäänsä heikentynyt Suomessa 1970-luvulta tähän päivään.

[pullquote align=”right”]”Nuoret ainoastaan oppivat jättämään äänestämättä, jos ikärajaa lasketaan”.

– Sami Borg[/pullquote]

”Silti merkittävä enemmistö pitää äänestämässä käyntiä vieläkin kansalaisvelvollisuutenaan. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa äänestävien osuus oli 40 prosenttia ja eläkeikäisten yli 80 prosenttia”, Borg sanoo.

Äänestysaktivoinnin pääpainon pitää hänen mukaansa olla kiinnostuksen herättämisessä ja äänestämiseen kannustamisessa.

“Ei patistamisessa tai katteettomien vaikuttamisnäkymien maalailussa. Äänestäjäksi kasvaminen saa olla hidaskin prosessi”, Borg sanoo.

Borgin mukaan äänestysiän laskeminen aiheuttaisi vain negatiivisia seurauksia. Hän sanoo nuorten oppivan jättämään äänestämättä, jos ikärajaa laskettaisiin.

Nuoret pääsisivät vaikuttamaan aidosti

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee Rämön mukaan nuorten ääntä nyt ja tulevaisuudessa.

“Nuorena saadut vaikuttamiskokemukset ovat tulevan äänestämiskäyttäytymisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Äänestäminen on yksi osallistumisen muodoista ja osa nuorten demokratiakasvatusta. Äänestysikärajan laskeminen ei ole yksin ratkaisu, mutta se on yksi keino, jota kannattaa kokeilla”, Rämö sanoo.

Hänen mukaansa kuntavaalien ikäraja olisi hyvä pudottaa 16 vuoteen, sillä osa 18-vuotiaista on jo muuttanut pois omalta asuinpaikkakunnaltaan.

“Nuori, joka on muuttanut vieraaseen kaupunkiin ei välttämättä ole perillä sen asioista, jolloin äänestäminen voi jäädä väliin. Tämän takia olisi erityisen tärkeää, että jo 16-vuotiaat saisivat äänestää etenkin kuntavaaleissa. Nuorten äänioikeus ei ole keneltäkään pois, se on kaikille lisää”, Rämö sanoo.

Oikeusministeriö sai vuonna 2010 mietinnön äänestysiän laskemisen suhteen.

“Mietintö ei ole ollut vuosiin esillä, eikä se ole tälläkään hetkellä millään tavalla vireillä”, oikeusministeriön ylitarkastaja Heini Huotarinen sanoo.