Arvioiden mukaan TTIP-sopimuksen hyötyvaikutukset ovat vähäisiä

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välistä vapaakauppasopimusta on markkinoitu talouskasvulla sekä paremmalla työllisyysasteella. Tosiasiassa hyödyt jakautuvat epätasaisesti.

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen harmittelee menetettyä mahdollisuutta, mikäli neuvotteluihin ei myöhemmin palata.

Turtiaisen mukaan sopimus olisi Suomelle positiivinen talouskasvun kannalta. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala. Hänen mukaansa vapaakaupan kaatuminen oli huono uutinen.

”TTIP vaikuttaisi EU:n, mukaan lukien Suomen, ja Yhdysvaltojen talouksiin myönteisesti, vaikkakin vaikutukset olisivat olleet arvioiden mukaan varsin pieniä.”

Voitot pääosin suuryrityksille

Blokkien paluu -teoksen (2016) mukaan Euroopan komission talouspolitiikan tutkimuskeskus (CEPR) arvioi TTIP-sopimuksen hyötyjen olevan vuosittain sadan miljardin euron luokkaa: EU:ssa 119 miljardia ja Yhdysvalloissa 95 miljardia. Tosiasiassa osapuolille koituva hyöty on vaatimaton. Lisäksi hyödyt eivät jakaudu tasan. Yhdysvaltojen talouskriisin seurauksena yli 90 prosenttia talouskasvusta hyödyttää vain korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvia. Sama näkyy Suomessa: eniten talouskasvusta nauttii lähinnä pääomatuloja saava vauras vähemmistö.

”Taloushyötyjen jakaantumiseen ja kilpailuun liittyy myös uhkakuva: Suomessa on myös aloja, jotka eivät ole kilpailukykyisiä”, kertoo toinen kirjan kirjoittajista, Tampereen yliopistossa väitöskirjaa vapaakaupasta tekevä Marko Juutinen.

Samaa mieltä on myös Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.

”Sopimus olisi kasvattanut pääoman omistajien tulo-osuuksia ja suuryhtiöiden valtaa yli demokraattisen päätöksenteon.”

EU:n komissio arvioi TTIP:n kasvattavan EU:n taloutta korkeintaan 0,48 prosenttia ja Yhdysvaltojen puolestaan 0,39 prosenttia vuoteen 2027 mennessä verrattuna ennustettuun kasvukehitykseen ilman sopimusta. Turtiainen sanoo, että EU:lla on myös muita vapaakauppasopimuksia työpöydällä.

Juutisen mukaan taloudellisen hyödyn näkökulma on kyseenalainen.

”Suomen kaltaisista talouksista ei ole tehty riittävää tutkimusta. Vapaakaupan toiminta perustuu siihen, että tuotantovoimat ohjautuvat tehokkaampiin kohteisiin. Oletetaan, että työvoima liikkuu joustavasti talousalueen sisällä ja työvoima on helposti koulutettavissa, minkä vuoksi ei synny pitkäaikaista työttömyyttä. Nämä kaksi oletusta eivät päde kovin hyvin EU:ssa.”

Taloudelliset mallit eivät puolla uusia työpaikkoja

Keskustelua on herättänyt myös vapaakauppasopimuksen yhteyteen maalattu työpaikkojen kasvu. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) puhui Ylen haastattelussa (2.9.2016) ”tuhansista työpaikoista”.

”Kaupan vapauttaminen kiihdyttää rakennemuutosta. Kilpailun lisääntyessä joitain työpaikkoja katoaa, mutta samalla uusia työpaikkoja voi syntyä erityisesti kilpailukykyisille aloille”, Turtiainen lisää.

Juutinen ei usko työllisyyden kasvuun.

”Tuotanto- ja työvoimat ohjautuvat heikosti tuottavilta aloilta paremmin tuottaville. Siitä voi syntyä väliaikaista työttömyyttä. Jos työmarkkinat joustavat, on työttömyys väliaikaista, jonka jälkeen se palaa takaisin uomaansa.”

Trumpin harjoittama protektionismi vaikuttaa talouspolitiikkaan

Suomen taloudellinen ulkopolitiikka on kytketty EU:n piiriin. Yksittäisten jäsenmaiden ei ole mahdollista harjoittaa omaa talouspolitiikkaa eli tehdä omia vapaakauppasopimuksia.

Tällä hetkellä TTIP on jäissä. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen sanoo, että prosessi odottaa hetkeä, jolloin poliittista tahtotilaa löytyisi enemmän molemmin puolin.

”Perustelut, mistä lähdettiin neuvottelemaan, eivät ole muuttunut miksikään. Voi olla, ettei mitään tapahdu Donald Trumpin aikana.”

Samoin uskoo Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala.

”Trumpin protektionistisen kauppapolitiikan vuoksi EU:n ei kannata jatkaa neuvotteluja, kun toinen osapuoli ei halua sopimusta.”

Vaikkei Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki näe sopimuksessa Suomen kannalta hyötyjä, ei jäädyttäminen tiedä Suomelle silti hyvää.

”Trumpin aggressiivinen nationalismi voi johtaa maailman kauppasotaan. Trump haluaa purkaa olemassa olevat demokraattiset taloushallintajärjestelmät, ja rakentaa tilalle Yhdysvaltain ylivallan suhteessa muihin.”