Juttusarjassa käsitellään mediakasvatuksen tilaa eri ikäryhmissä ja sen tulevaisuutta. Osa 6/9.
[metaslider id=24142]
Euroopan Unionin uuden tietosuoja-asetuksen mukaan nuori tarvitsee jatkossa vanhemman luvan kirjautuessaan sosiaalisen median palveluun. Luvan saattaa tarvita jopa 16-vuotias.
Tietosuoja-asetusuudistuksen ikärajoja käsittelevän kohdan taustalla on lasten erityisen suojelun tarve, mutta Mediakasvatusseuran koordinaattorin Rauna Rahjan mielestä asetus voi purra omaan nilkkaansa.
“Uudistuksen tarkoitusperät ovat hyvät. Sillä pyritään vaikuttamaan suuryhtiöihin, jotka pyörittävät sosiaalisen median palveluita. Heille halutaan sysätä enemmän vastuuta suhteessa nuoriin käyttäjiin. Voidaan kuitenkin miettiä, millä tavalla tämä vaikuttaa esimerkiksi nuorten sananvapauteen tai lasten oikeuksiin”, Rahja kertoo.
Käytännössä uudistus tarkoittaisi, ettei nuori voisi katsella esimerkiksi YouTube-videoita tai lukea blogeja ilman vanhemman lupaa.
Rahjan mukaan nuoria ei voida yleistää median käytön suhteen, mutta selvää on, että media on merkityksellinen osa nuoren elämää. Sen rajaaminen voi olla haastava paikka monelle nuorelle.
“Verkko on todella tärkeä paikka harjoitella sosiaalisia taitoja sekä kehittää omaa identiteettiä. Monelle lapselle ja nuorelle verkon yhteisöt ovat yhtä tärkeitä, kuin esimerkiksi harrastusporukka tai koululuokka”, Rahja selittää.
Somessa ollaan, vaikka salaa
Ongelmaksi voi Rahjan mukaan nousta myös sosiaalisen median käyttäminen salaa. Esimerkiksi viestipalvelu WhatsApp ilmoittaa säännöissään palvelun ikärajaksi 16 vuotta. Kuitenkin palvelua käyttää usea alaikäinen.
“Riippuen siitä, millaista tunnistautumismenetelmää palveluun kirjautumisvaiheessa käytetään, nuori voi valehdella oman ikänsä ja kirjautua palveluun, joka on suunnattu aikuiskäyttäjälle. Silloin suojaus ei missään nimessä palvele lapsen tai nuoren etua”, Rahja pohtii.
Rahjan mukaan nuorilla on ollut kautta aikain tarve rakentaa yksityisiä, aikuisilta salaisia tiloja, joissa harjoitellaan kanssakäymistä vertaisten kanssa. Suora sensuuri ei ratkaise ongelmaa, vaan painopisteen tulisi olla mediakasvatuksessa.
“Verkossa nuori tarvitsee erilaista ymmärrystä yleisöstä, julkisuudesta, yksityisyydestä sekä esimerkiksi tekijänoikeuksista. Tietysti huoltajien ja vanhempien vastuu on olemassa. Ei voida ajatella että nuoret pärjäisivät ilman aikuisen suojaa. Sellainen tietty sensurointi tässä nykyisessä mediamaailmassa ja kasvatuksessa tulee haastavammaksi koko ajan. Loppupelissä omat taidot suojaavaat nuorta paremmin kuin sensuuri ja rajoittaminen, joita nuoret voivat eri tavoin kiertää”, Rahja selittää.
Erimielisyyksiä Euroopan tasolla
Niin sanottu ikärajapykälä on herättänyt kysymyksiä myös Euroopan tasolla.
“Asetuksessa on kansallinen liikkumavara, koska tästä ikärajaa koskevasta kohdasta ei olla päästy Euroopan tasolla yksimielisyyteen. Vaikka asetuksen lähtökohta on kuusitoista vuotta, voidaan kansallisesti yhä päättää ikärajaksi jokin 13 ja 16 ikävuoden väliltä”, oikeusministeriön EU-erityisasiantuntija Anu Talus kertoo.
Euroopan Unionin uusi tietosuoja-asetus otetaan käyttöön Suomessa vasta vuonna 2018. Siitä miten asetuksen ikärajakohtaa tullaan soveltamaan kansallisesti, ei tiedetä vielä oikeusministeriössäkään.
Juttusarjan seuraavissa osissa käsitellään tulevaisuuden mediakasvatusta sekä mediatalojen ja julkishallinnon vastuuta kommentteihin vastaamisessa.
Juttusarjassa aikaisemmin ilmestynyt:
Turun päiväkodeista noin neljäsosa perehtynyt mediakasvatukseen
Turun alakoulujen välillä suuria eroja mediakasvatuksessa
Some ei näy yläkoulujen opetuksessa
Kirjasto avaa aikuisille median saloja
Ikäihmiset voivat jäädä netin kelkasta tahtomattaan