Tutka

 19 -vuotias Minttu Korhonen käyttää vain Snapchat – sovellusta ja WhatsAppia. Muista sosiaalisen median sovelluksista Korhonen ei välitä.

-En ole kokenut tarvitsevani niitä. Pidän omasta yksityisyydestäni, enkä halua jakaa omaa elämääni tuntemattomille ihmisille.

25 -vuotias Kalle Veikkola käyttää myöskin WhatsAppia ja katsoo välillä YouTubesta videoita, mutta ei muuten käytä sosiaalista mediaa.

-Lähdin aikoinaan sosiaalisesta mediasta huomatessani, etten juuri enää käyttänyt kyseisiä palveluita. Kyllästyin vastaanottamaan pelipyyntöjä, lukemaan turhia tilapäivityksiä, iltapäivälehtien kärkiuutisia ja mainoksia.

Yhteistä heille molemmille on, että he kuuluvat vähemmistöön nuorissa aikuisissa, jotka eivät käytä ahkerasti Facebookia, Instagramia tai Twitteriä. Ylen tänä vuonna teettämän taloustutkimuksen mukaan, joka kymmenes ei käytä sosiaalista mediaa ollenkaan. Tutkimukseen vastasi runsas tuhat 15-79 -vuotiasta. Korhonen ja Veikkola kertovat pärjänneensä koulussa ja työelämässä, vaikka eivät kuulu sosiaaliseen mediaan.

-Someen kuulumattomuuteni ei vaikuttanut koulun käyntiini millään lailla. Sain kaikki tarvitsemani tiedot toisista lähteistä niin kuin muutkin oppilaat, Korhonen muistelee.

-Tämän hetken työni ja some eivät liity toisiinsa mitenkään, enkä ole sitä tarvinnut aikaisemminkaan työhöni liittyen, sanoo Veikkola.

Normatiivinen odotus

Sosiaalisen median tutkija, sometohtori Suvi Uski jakaa osittain heidän näkemyksensä siitä, että vieläkin voi pärjätä ilman sosiaalista mediaa työelämässä.

-Varmasti pärjää. Mutta riippuu siitä, mitä opiskelee ja mihin on halukas menemään töihin. Jos ei halua olla sosiaalisessa mediassa ja on hakeutumassa sellaiselle alalle, missä se ei ole välttämätöntä, niin silloin ei sitä tietenkään tarvitse.

Uskin mukaan sosiaaliseen mediaan kuuluminen ei ole välttämätöntä. Hän sanoo, että on kuitenkin normatiivinen odotus siitä, että jos ihminen on aktiivinen, nuori ja osaava,  hän osaa myös tuoda esille omaa osaamistaan  sosiaalisessa mediassa. Uskin mukaan ihminen, joka haluaa jättäytyä sosiaalisen median ulkopuolelle voi sen tehdä, mutta hänen mukaansa siinä on iso riski.

-Kun sinun nimellä googlaa, mitä sieltä tulee vastaan vai tuleeko mitään, se on jonkinlainen merkki työnantajalle.  Se riippuu täysin työpaikasta ja urahaaveista mutta se, että on aktiivinen omien urahaaveiden kannalta relevanttien sisältöjen kanssa on varmasti etu.

Uski sanoo sen osoittavan tietynlaista harrastuneisuutta, jos käsittelee urakiinnostuksen kohteisiin liittyvää sisältöä. Hän uskoo, että sosiaalisessa mediassa pysyy paremmin mukana keskusteluissa, joita ei sanomalehtien sivuilta löydy. Ja verkostoitumiseen se on erinomainen väline.

Sosiaalisesta mediasta hyötyviä aloja yhdistää siis se, että niissä oman osaamisensa esille tuominen, vie uraa eteenpäin. Uski sanoo, että sosiaalinen media on hyvä myynnin kanava ja oman osaamisensa mainostamisen väline.

Vaikka ei kuuluisi sosiaaliseen mediaan, voi omaa verkkonäkyvyyttä edistää Uskin mukaan vaikka kirjoittamalla blogia tai pitämällä kotisivuja. Uski arvio kuitenkin, että on tietyllä tavalla helpompaa ja riskittömämpää ja omaa uraa edesauttavampaa olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa kuin päinvastoin.

– Mutta en sano, että se olisi mitenkään välttämätöntä.

”Se voi olla työkalu siinä missä naulapyssy tai porakonekin.”

Sekä Korhonen että Veikkola ymmärtävät sosiaalisen median merkityksen työelämässä kasvaneen. Heistä verkostoituminen onnistuu ilman sosiaalista mediaakin.

– Henkilöstä saadaan tarkempi kuva ja vaikutelma, kun hänet tavataan esimerkiksi kasvotusten, sanoo Korhonen.

Hän ei silti tyrmää ajatusta, että liittyisi vielä jonain päivänä sosiaaliseen mediaan. Hän sanoo, että jos hän kokisi tarvitsevansa esimerkiksi jotain sovellusta, hän varmasti liittyisi siihen. Veikkola on samoilla jäljillä.

– Tulevaisuudessa työelämässä saattaa hyvinkin tulla some vastaan. Työnmerkeissä some ei minua niinkään häiritse, se voi olla työkalu siinä missä naulapyssy tai porakonekin.

KOLUMNI:

Sosiaalinen media voi olla hyvä työväline

Liityin Facebookiin kymmenisen vuotta sitten. En ole koskaan ollut aktiivisin käyttäjä. Minusta ei tuntunut luontevalta esitellä itseäni ja tekemisiäni. Siksi en nähnyt tarpeelliseksi liittyä muihin sovelluksiin. Työssäni en tarvinnut sosiaalista mediaa ja siksi päätin vuosi sitten lopettaa käyttäjätilini.

Pian sen jälkeen pääsin opiskelemaan journalismia. Tiedostin, että siinä ammatissa sosiaalisesta mediasta olisi paljon hyötyä. Liityin uudestaan Facebookiin ja annoin Instagramille mahdollisuuden. Edelleenkään en koe tarpeelliseksi kertoa näissä sovelluksissa omasta elämästäni sen enempää. Mutta niiden kautta voin löytää uutisaiheita, pitää yhteyksiä opiskelukavereihin ja pysyä kärryillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu.

Monien ammattilaisten näkemys on, että sosiaalisesta mediasta on ihmiselle hyötyä sosiaalisesti ja ammatillisesti. Mielestäni ihmisen sosiaalinen elämä ei vaadi sovelluksiin kuulumista. Niissä on tietysti monia hyviä puolia, kuten voi tutustua ihmisiin, joita ei välttämättä muuten tapaisi, mutta mikään ei kuitenkaan voita sosiaalisia suhteita oikeassa elämässä.

Sen sijaan ammatillisesti ihminen voi hyötyä suuresti sosiaalisen median kanavista. Toisaalta on olemassa myös monia ammatteja, joissa siitä ei ole mitään hyötyä. Ei toistaiseksi ja tuskin tulevaisuudessakaan. Siksi ei voi yksiselitteisesti sanoa, että kaikkien olisi pakko kuulua sosiaaliseen mediaan.