Suomalainen menestyskirja voi myydä myös vähän

Suomalaisesta kirjallisuusalasta kertova juttusarja käsittelee alan ilmiöitä ja toimijoita. Osa 1/4.

[metaslider id=18723]

Kirjojen kokonaismyynti ja uutuuksien julkaisumäärät Suomessa ovat olleet muutaman vuoden ajan laskussa. Miten lukutottumusten muutos on vaikuttanut menestyskirjan määritelmään? Millainen on moderni menestyskirja?

Nykyaikana Suomessa menestyville kirjoille ei ole olemassa yleistä kaavaa.

”Menestyskirjat voivat erota paljonkin toisistaan”, kertoo vuosittain 25–30 nimekettä julkaisevan Sammakko-kustantamon kustantaja Seppo Lahtinen.

Menestyskirjan määritelmää kysyttäessä Lahtinen miettii hieman. Hän kertoo, että menestyskirjana voidaan käsittää ainakin osittain myyntilukuja katsomalla.

”Suomi on pieni maa ja pieni kielialue. Arvelisin, että Suomessa menestyskirjaksi nousemiseen riittää muutamien kymmenien tuhansien kappaleiden myynti. Kansainvälisesti voi olla paljon enemmän.”

Toisaalta menestyskirjaksi nouseminen on Lahtisen mukaan suhteellista. Sellainen voi olla tietyissä tapauksissa myös kirja, josta saadaan omat takaisin. Runoudessa taas esimerkiksi 2000 kappaleen myynti on jo valtavan hyvin.

Myös Suomen suurimpiin kustantamoihin kuuluvasta Tammesta kerrotaan, että tyypillistä menestyskirjaa ei ole.

”Menestys on suhteessa muihin kirjoihin. Jos esikoiskirjailija on myynyt 5000 kappaletta, niin se on todella hyvin. Toisten kirjojen kohdalla tilanne voi olla erilainen, se riippuu kirjasta ja tilanteesta”, sanoo Tammen kirjallisuusyksikön johtaja Outi Mäkinen.

Yllättäviä menestyjiä

Suosioon voivat nousta myös yllättävät julkaisut. Tällä hetkellä Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee nyt? -myyntilistan tietokirjakategorian viisi ensimmäistä sijaa ovat aikuisten värityskirjoilla. Kirjat Väritä itsellesi mielenrauhaa ja Väritä itsellesi mielenrauhaa 2 ovat pitäneet paikkaansa listan kärkisijoilla kesäkuusta elokuuhun.

[metaslider id=18908]

Myös Lahtisen kustantamolla on kokemusta yllätyssuosikeista.

”Meidän suurimpia hittejämme oli 2000-luvun alussa Heli Laaksosen Pulu uis. Kaikki sanoivat minulle tuolloin, että miksi ihmeessä kustannat teosta, jossa on runoja ja vielä Turun murteella! Ne ovat hirveätä skeidaa, eikä kukaan ole kiinnostunut niistä. No kuinkas sitten kävikään?” Lahtinen sanoo.

Laaksosen vuonna 2000 ilmestynyttä Pulu uis -esikoisteosta on myyty kymmeniä tuhansia kappaleita. Se myös voitti Suomen Kirjailijaliiton esikoispalkinnon vuonna 2002.

”Samoin Kiroileva siili. Joku voisi ajatella, että eikö se ole ihan hemmetin tyhmä idea. No juuri siksi! Usein on niin, että hiteiksi nousevat teokset ovat sellaisia, joista ajattelee, että ei näistä ainakaan tule suosittuja”, Lahtinen muotoilee.

Palkinto ja some vauhdittavat myyntiä

Menestyskirjaksi nousemiseen vaikuttavat ainakin palkinnot, sosiaalinen media ja perinteinen media. Tammen viime vuoden myydyin kirja oli Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät. Valtosen teos kohosi Suomen Kustannusyhdistyksen tilaston mukaan myös Suomen myydyimmäksi kaunokirjaksi. Sitä myytiin 73 800 kappaletta. Valtosen kirja sai viime vuonna lisäksi Finlandia-palkinnon. Mäkinen kertoo, että sillä oli selvä vaikutus kirjan myyntiin.

”Varsinkin Finlandia-palkinnolla tuntuu olevan vaikutus kirjan suosioon. Sen jälkeen kirjan myyntiluvut nousivat.”

Myös sosiaalinen media vaikuttaa Mäkisen mukaan myyntiin.

”Kyllä somella voi olla lisäävä vaikutus kirjamyyntiin. Jos joku tuttu suosittelee kirjaa, niin mielipide voi vaikuttaa paljonkin.”

Lahtinen korostaa, että myös medialla on suuri vaikutus kirjan suosioon.

”Uskon, että paljon on kiinni mediasta. Esimerkiksi Katja Kettu on tullut kirja kirjalta suositummaksi. Hänestä tehdään juttuja ja leffoja. Sisältö on tietysti tärkein, mutta myös persoona vaikuttaa, kuten myös hype sosiaalisessa mediassa.”

Kotimaiset suosioon

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on Lahtisen mukaan tapahtunut muutos kirjatyyppien suosiossa. Aiemmin suomalaiset lukivat erityisesti käännöskirjallisuutta. Tällä hetkellä Sammakon kustantamossa ovat menneet parhaiten kaupaksi kotimaisten kirjailijoiden teokset ja suomalaiset aiheet.

”Myös sota tuntuu olevan sellainen, joka kiinnostaa aina. Ehkä muutos kertoo epävarmoista ajoista. Silloin katsotaan tuttuun ja turvalliseen, omiin juuriin”, Lahtinen pohtii.

Tammen Outi Mäkinen kertoo, että viime aikoina myös myynnin jakautumisessa on tapahtunut muutos.

”Myynti jakautuu nykyään enemmän monen tuotteen kesken, ja on vain muutamia kärkinimiä, meillä esimerkiksi Leena Lehtolainen.”

Suomen Kustannusyhdistyksen bestseller-listan lukuja vertaamalla huomaa, että useita kotimaisia kirjoja on kappalemyyntien osalta käännettyjen edellä lähes joka kategoriassa.

Kotimaisten nimekkeiden suosiosta huolimatta myös käännöskirjallisuus vetää edelleen ostajia. Mäkinen kertoo, että taattuja suosikkeja ovat klassikot ja tunnetut nimet.

”Tunnettujen nimien, kuten Stephen Kingin ja Mary Higgins Clarkin kirjoja myydään paljon. Heidän kirjojaan osataan odottaa, ja lukijat tietävät suurin piirtein mitä saavat. Lisäksi skandidekkarit ovat suosittuja”, Mäkinen päättää.

Juttusarjan seuraavassa osassa käsitellään kirjailijapersoonan merkitystä kirjamyynnille.

Juttusarjan osat:

2. osa – Kirjailijalla on väliä

3. osa – Tarinan aineksia ammatista

4. osa – ”Jos mainonta ui sisään, lukija hämmentyy”