Joka kymmenes suomalainen uskoo ennustamiseen

Ennustamisen voimaa -juttusarjassa perehdytään ilmiöihin ennustuspalveluiden taustalla. Osa 1/5.

[metaslider id=18713]

Jopa puoli miljoonaa suomalaista uskoo jossain määrin ennustamiseen. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervastin mukaan yliluonnollisiin ilmiöihin – kuten astrologiaan, ufoihin ja telepatiaan – uskoo noin 10-20 prosenttia suomalaisista. Tutkimusten mukaan paranormaaleihin ilmiöihin uskominen on kuitenkin selvästi vähentynyt vuosikymmenten kuluessa. 

Selvänäkijää ei tarvitse etsiä kaukaa. Lehtien ilmoitusten lisäksi internetistä löytyy lukuisia ennustamis- ja selvänäkijäpalveluita. Millaiset ihmiset uskovat paranormaaleihin ilmiöihin kuten ennustamiseen?

“Vähemmän koulutetut ja alemmassa ammattiasemassa olevat, pienituloiset ovat taipuvaisempia uskomaan näihin”, kertoo Ervasti.

Uskominen paranormaaleihin ilmiöihin vaihtelee kulttuureittain. Sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä pisimmälle edenneissä länsimaissa uskotaan vähiten. Ervastin mukaan Itä-Euroopassa uskominen on ollut paljon merkittävämpää kuin Länsi-Euroopassa, koska vanhoissa sosialistimaissa terveydenhuolto ei ole toiminut, joten on hakeuduttu lähipiirissä olevalle vaihtoehto- tai uskomusterapeutille.

Myös sukupuoli vaikuttaa yliluonnolliseen uskomiseen.

“Naiset uskovat herkemmin erityisesti astrologiaan, ufoihin ja telepatiaan, mutta ero on selvä myös uskomuslääkinnän osalta. Tämä on havaittu oikeastaan kaikissa tutkimuksissa”, Ervasti toteaa.

1960-70-lukujen “hippiaikana” eläneet sukupolvet ovat taipuvaisempia uskomaan paranormaaleihin ilmiöihin, koska yliluonnolliset asiat olivat silloin paljon esillä.

[metaslider id=18720]

Enemmän intuitioon luottavat uskovat helpommin

Psykologian tohtori Annika Svedholm-Häkkinen on tutkinut aivojen tiedonkäsittelyn näkökulmaa paranormaaleissa uskomuksissa.

“Mitä enemmän uskoo intuitioon ja ensivaikutelmiin, sitä enemmän uskoo yliluonnolliseen. Eli kääntäen: mitä enemmän ihminen on pohtiva ja asioita kyseenalaistava, sitä vähemmän uskoo”, kertoo Svedholm-Häkkinen.

Svedholm-Häkkisen tutkimusryhmä käytti aivokuvantamista tutkiessaan aivoprosesseja paranormaaleiden ilmiöiden uskomisen taustalla. Tutkittavat pyydettiin kuvittelemaan itsensä erilaisiin tilanteisiin. Sitten heille näytettiin kuva, joka symbolisella tavalla liittyi tilanteeseen. Sen jälkeen kysyttiin: “Jos näkisit kuvan tässä tilanteessa, pitäisitkö sitä ennusmerkkinä?”

“Todettiin, että mitä vähemmän ihminen sanoi uskovansa, että siinä on mitään yliluonnollista, sitä vahvemmin nähtiin aktivaatiota aivojen alueella, joka on yhdistetty inhibitioon eli omien ajatusten estämiseen ja sensuroimiseen. Tästä voisi päätellä, että skeptikoilla on vahvempi inhibitio. Vaikka tulisi mieleen jotain yliluonnollista, aivot estävät sen”, pohtii Svedholm-Häkkinen.

Psykologian tohtori kuitenkin huomauttaa, että tulos on vielä aika epävarma: asiaa pitäisi tutkia lisää.

Ennustajan kolme keinoa

Annika Svedholm-Häkkinen arvelee, että jos uskoo vahvasti ennustuksiin, siitä voi tulla itseä toteuttava ennuste.

“Jos ennustaja esimerkiksi sanoo, että tulet kohtaamaan onnen, voi ihminen alkaa etsiä merkkejä onnesta. Tulee vahvistusilluusio kun alat kiinnittää enemmän huomiota asioihin, joita haet.”

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan ennustamisessa on kyse taitavan illuusion luomisesta, johon on kolme keinoa: cold reading, warm reading ja hot reading.

Cold readingissa käytetään todennäköisyyksiä hyväksi. Tietyt etunimet ovat yleisiä tietyissä ikäluokissa. Ennustaja voi eläytyen nähdä, että 60-luvulla syntyneen naisen elämässä on ollut joku merkittävä Jari tai Hannu.

“Ennustaja voi myös esimerkiksi katsoa silmiin ja sitä kautta “nähdä”, että ihmisellä on peräpukamat. Joka toisella ihmisellä on peräpukamat”, sanoo Lauerma.

Todennäköisyyksiin osuminen katsotaan ihmisen olemuksesta, joka kertoo tyylistä, yhteiskuntaluokasta, ammattistatuksesta ja varallisuudesta.

“Warm reading tarkoittaa, että ennustaja lukee oman elämänkokemuksensa avulla ihmisen olemuksesta asioita, seuraa reaktioita siihen, miten ihminen puhuu ja menee niiden nojalla eteenpäin”, kertoo Lauerma.

Hot reading taas tarkoittaa, että otetaan salaa selvää ihmisen asioista etukäteen ja sitten “nähdään” näitä asioita. Googlesta voi esimerkiksi katsoa helposti asioita etukäteen.

[metaslider id=19058]

Uskonnot eivät kaukana paranormaaleista uskomuksista

Lisäävätkö uskomukset sitten onnellisuutta? Svedholm-Häkkisen mukaan tutkimuksissa on havaittu samoihin asioihin uskomisen lisäävän hyvinvointia yhteisössä. Tässä ei ole kysymys siitä, että usko itsessään lisäisi hyvinvointia vaan kysymys on siitä, että sopeutuu helpommin omaan yhteisöönsä, jos uskoo samaan kuin muut.

“Esimerkiksi maissa, joissa on voimakas kulttuurinen usko, kuten Yhdysvalloissa, ateismi on hirveä sosiaalinen taakka”, kertoo Svedholm-Häkkinen.

Uskominen järjestäytyneisiin uskontoihin on myös yleisesti kulttuurisesti hyväksyttävämpää. Monet paranormaaleiksi kutsuttavat asiat voivat olla enemmän ristiriidassa muun tiedon kanssa.

Perinteinen uskonnon määritelmä sisältää uskon yliluonnollisen olemassaoloon. Uskontotieteen professorin Matti Kamppisen mukaan uskontojen tuntomerkki on, että niissä uskotaan myös muuhun kuin arkitodellisuuteen eli on jonkinlainen havaintojen ylittämä tuonpuoleinen.

“Ennustamiseen suhtaudutaan eri tavoin uskonnosta riippuen. Monessa uskonnossa on uskonnollisia johtajia, jotka pääsevät toiseen todellisuuteen. Joissain kristinuskon liikkeissä ajatellaan, että papeilla on pääsy toiseen todellisuuteen ja he pystyvät kertomaan ennalta asioita. Evankelisluterilainen kirkko suhtautuu kuitenkin varovaisesti ennustamiseen”, kertoo Kamppinen.

Joissain uskonnoissa selvänäkemisestä maksetaan. Esimerkiksi kiinalaisessa feng shuissa selvänäkijä voi kertoa oikean rakennuspaikan yritystoiminnalle.

Psykoottisuutta ja rahan menetystä

Sosiaalipolitiikan professorin Heikki Ervastin mukaan yksilön näkökulmasta on ongelma, että ennustajat antavat katteettomia lupauksia asiakkaille elämän ongelmiin. Toisaalta voi tulla myös olo, että uskomushoidosta on hyötyä jos tosissaan uskoo.

“Aina kun rahastetaan, siihen liittyy arempiakin asioita. Minkäänlaista kuluttajansuojaahan näissä ei ole”, sanoo Ervasti ja peräänkuuluttaa valistustyötä.

Hannu Lauerma arvelee, että valtaosa ennustamisesta on suhteellisen harmitonta, mutta suuria riskejäkin siihen liittyy.

“Kielteisenä asiana näen ennustuspalveluissa todellisuudentajun hämärtymisen.”

Annika Svedholm-Häkkisen tutkimusryhmän määritelmän mukaan paranormaaleihin asioihin uskovat rikkovat rajoja sen välillä mitkä asiat ovat eläviä ja mitkä elottomia, mitkä aineellisia ja mitkä aineettomia.

“Esimerkiksi miten ajatus voi suoraan vaikuttaa fyysiseen maailmaan. Tällöin ajatukset ja fyysinen maailma menevät sekaisin,” selventää Svedholm-Häkkinen.

Lauerman työssään kohtaamat ennustuspalveluita käyttäneet ihmiset ovat useimmiten joko epätoivoisia tai psykoottisia. Ennustamisen seurauksena on myös diagnosoitu vakavasti invalidisoiva paniikkihäiriö. Jotkut ovat saaneet myös lämpöä ja lohtua, mutta Lauerma ei silti suosittele näiden palveluiden käyttämistä.

“Tiedän tapauksia, että ennustamalla ja siitä eteenpäin povaamalla, manaamalla ja kirouksia poistamalla ihmisiltä on viety koko omaisuus.”

Lauerma uskoo, että ennustajissa on suuria eroja. Jotkut toimivat kylmän rauhallisesti rahaa huijatakseen ja toiset taas uskovat kokemusmaailmaan itse.

[metaslider id=18840]

[note color=”#d3d3d3″]

Mistä on kyse?

• Paranormaalit uskomukset määritellään ajattelutavaksi, joka viittaa yliluonnollisiin uskomuksiin ja on tieteen tuntemien lainalaisuuksien vastaista.
• Ennustajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kyky tietää tulevia tapahtumia jo ennen niiden tapahtumista ja ilmaantumista.
• Selvänäkijä näkee myös menneisyyden tapahtumia. Arkikielessä ennustaminen ja selvänäkeminen tarkoittavat yleensä samaa asiaa.

Linkkejä alan tutkimuksiin:

Yliluonnolliset uskomukset ovat edelleen varsin yleisiä, mutta erityisesti koulutus vähentää niitä.

Analyyttinen ajattelu hillitsee paranormaaleihin uskomuksiin liittyvää intuitiivista ajattelua.

[/note]

Juttusarjan seuraavissa osissa perehdytään selvänäkijöiden ja näitä palveluja käyttävien ihmisten kokemuksiin.