Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva opiskelijoilla pitkän ruudun katselun seurauksena. Synsamin johtavan optometristin Jyri Vestervikin mukaan kuivien silmien taustalla on usein liian vähäinen silmien räpyttely.
“Ruudun kirkas valonlähde aiheuttaa sen, että silmien pupillit pienenevät. Kun pupilli on pieni, räpyttely on vähäisempää”, Vestervik avaa.
Näytön kirkkaus vaikuttaa pupillin kokoon, joten Vestervik suosittelee pitämään näytön kirkkauden mahdollisimman alhaisena, jolloin pupillit suurenevat ja räpyttely lisääntyy.
Vestervikin mukaan näyttö kannattaa laskea hiukan oman katselinjan alapuolelle, jolloin suurempi osa silmän yläluomesta suojaa silmää kuivuudelta.
“Kun silmä on osittain peitossa, altistumisaluekin on pienempi, jolloin koko silmän kuivuminen on epätodennäköisempää”, hän sanoo.
Silmien kuivuminen on Vestervikin mukaan nuorten keskuudessa yleisempää naisilla, sillä silmämeikki vaikuttaa kyynelnesteen koostumukseen.
“Luomireunan meikkaaminen altistaa helposti sille, että meikkiä liukenee kyynelnesteeseen. Sinne voi erittyä myös erilaisia kasvovoiteita. Myös ripsenpidennykset altistavat kuivumiselle”, hän kertoo.
Toinen yleinen ongelma silmille on niiden lihasten rasittuminen. Vestervikin mukaan silmälihakset voivat jumittua, kun ruutua katsotaan samalta etäisyydeltä kauan.
“Kun silmän mukauttajalihakset jumittuvat, niiden rentoutuminen kestää pidempään, mikä näyttäytyy tarkennushäiriöinä kauas katsottaessa”, hän toteaa.
Pienitehoiset plus-silmälasit voivat Vestervikin mukaan auttaa vähentämään silmien rasitusta lähityöskentelyssä.
“Esimerkiksi +0,5 tai +0,75 tehoiset lukulasit voivat auttaa”, hän lisää.
Vaikka näyttöjen käyttö on lisääntynyt viime vuosina, siihen liittyvä likinäköisyys on pysynyt maltillisena. Ylen artikkeliin haastatellun silmätautiopin dosentin Olavi Pärssisen mukaan kasvuympäristö on tärkein tekijä.
“Singaporessa 7–8-vuotiaat käyttivät päivässä läksyihin 3,5 tuntia, Suomessa alle tunnin. Singaporessa lapset ulkoilivat puoli tuntia, kun taas Suomessa ulkoiltiin 2,6 tuntia ja välitunnit vielä päälle”, Pärssinen vertailee Ylelle.
Vestervikin mukaan omien silmien hyvinvointiin voi panostaa esimerkiksi 20-20-20 -säännöllä eli kahdenkymmenen minuutin välein tulisi katsoa kahdenkymmenen metrin päähän kahdenkymmenen sekunnin ajan.
“Kauas katsominen ei ainoastaan rentouta silmiä, vaan myös aivot saavat pienen lepohetken päätetyöskentelystä ja se voi jopa auttaa selkeyttämään ajatuksia”, hän hehkuttaa.
Päätteellä rasittuville silmille Vestervik suosittelee sinivalolaseja ja silmätippoja.
“Jos kuivasilmäisyys vaivaa muullakin kuin päätteellä, kannattaa tarkkailla ympäristöä. Jos esimerkiksi asunnossa on kuiva ilma, tilannetta voi hallita ilmankostuttimella. Jos silmät vetistävät esimerkiksi ulkona tuulessa, voi hankkia viimalta suojaavat virtaviivaiset aurinkolasit”, hän neuvoo.
Lisää aiheesta: Tästä syystä Suomessa on selvästi vähemmän likinäköisiä lapsia kuin Itä-Aasiassa