Tutka

Varsinais-Suomeen suunnitellaan lähijunaliikennettä, jonka reitti kulkisi Uudestakaupungista Saloon. Lähijunat käyttäisivät hyödykseen jo olemassa olevaa ratainfrastruktuuria. Kysyimme Suomen Lähijunat Oy:n Jaakko Mustakalliolta, mitkä ovat lähijunaprojektin seuraavat askeleet ja mitä lähijunaliikenne tuo Turun seudulle.

1. Miksi kalusto on 1970-luvulta?

Suomen Lähijunat Oy on ostanut VR:ltä 11 romutuskuntoon päätynyttä 1970-luvun Sm2 sähköjunaa, jotka tullaan kunnostamaan vastamaan modernia lähijunaa. Vanhojen junien kunnostaminen on Mustakallion mukaan halvempaa, nopeampaa ja ilmastoystävällisempää kuin täysin uusien junien hankkiminen.

2. Yksi vai kaksi raidetta?

Turku-Salo välillä juna käyttää Rantarataa ja Uusikaupunki-Turku välillä Uudenkaupungin rataa. Molemmat radat ovat sähköistettyjä ja päivittäisessä käytössä, mutta ratapihoja lukuun ottamatta yksiraiteisia.

Yksiraiteisuus mahdollistaa lähdöt tunnein välein. Mustakallion mukaan lopulliset aikataulut suunnitellaan yhteistyössä Väyläviraston ja tavarajunia radoilla ajavien yhtiöiden kesken. Mahdollinen rataosuuden kaksiraiteistaminen on väyläviraston päätös.

Lähijunan suunniteltu reitti (Kuva: Aleksi Etelätalo).

3. Mihin asemapaikat?

Turku-Uusikaupunki välille suunnitellaan kymmentä pysähdyspaikkaa ja Turku-Salo välille seitsemää. Toiminnassa olevia asemia ei reitillä ole kuin Uudessakaupungissa, Turussa, Kupittaalla ja Salossa. Uusia asemia joudutaan rakentamaan sekä vanhoja kunnostamaan useita.   

Pääsääntöisesti uudet seisakkeet tullaan rakentamaan sellaisiin paikkoihin, joissa on jo sijannut seisake. Tällaisissa paikoissa maan kantavat rakenteet ovat tarpeeksi vahvat ja radan yli tai ali ei tarvitse rakentaa kulkuväylää.

4. Mitkä ovat kuntien seuraavat toimenpiteet projektin edistämisessä?

Seuraavaksi päätetään lähijunaliikenteen palvelusopimuspaketin tilaamisesta. Paketin hinnan määrittää kunnan koko ja kuntien kesken tehtävä maksusopimus. Mustakallion mukaan halvimmillaan paketti on muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, joka tulisi halvemmaksi kuin yhden linja-auton vuosikustannukset.

Mikäli kunta haluaa lähijunaliikenteeseen mukaan, mutta toimintakunnossa olevaa seisaketta ei ole, voi kunta joko jakaa rakennuskustannukset Väyläviraston kautta tai kustantaa itse kaiken työn. Joka tapauksessa uuden seisakkeen rakentamisen työt tulee hyväksyttää Väyläviraston kautta.

5. Koska lähijunan kyytiin pääsee?

Yhtiön arvion mukaan lähijunaliikenne voitaisiin aikaisimmillaan aloittaa syksyllä 2025. Projektin aikataulu riippuu siitä, kuinka nopeasti siihen liittyvät kunnat saavat tehtyä tilauspäätöksen. Mitä nopeammin kunnat saavat päätöksen tehtyä, sitä nopeammin liikenne saadaan aloitettua.

Suomen Lähijunat Oy:n Jaakko Mustakallio (Kuva: Aleksi Alku).