Tutka

Medialla on suuri rooli siinä, kuinka k-pop nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa, K-pop Suomi ry:ssä uskotaan. Se, millä tavalla k-popista ylipäätään puhutaan mediassa, vaikuttaa ihmisten mielikuviin. 

K-pop on eteläkorealaista populaarimusiikkia, joka on noussut kansainväliseen suosioon. Tanssi, visuaalisuus, tyylikkyys ja meikkaus ovat k-popin keskeisiä piirteitä. 

K-popin fanituksessa ominaista ovat muun muassa fanituotteiden keräily, sosiaalisen median seuraaminen ja tietysti itse musiikki.

Asian tuoreus vaikuttaa

Suuresta suosiostaan huolimatta k-pop kerää myös negatiivista huomiota. K-pop Suomi ry:n jäsen Jenni Kitinpramin mukaan ikävät mielleyhtymät syntyvät helposti siksi, että asia on ihmisille vieras.

”K-pop on Suomessa verrattain tuore juttu. Faneja täällä on ollut jo 2000-luvun alusta, mutta esimerkiksi radiossa ja TV:ssä k-pop-artisteja on voinut kuulla vasta jotakuinkin 2020-luvun puolella.”

Vieraantumista voi aiheuttaa myös korean kieli, johon suomalaisen korva ei ole luonnollisesti tottunut.
”Tätä argumenttia kritisoidaan usein siten, että ”Miten esimerkiksi espanja: eivät kaikki osaa sitäkään, mutta silti espanjankielistä musiikkia soi kaikkialla.” En pidä näitä hyvinä vertauksina, koska eurooppalaisten kielten kanssa suomalaiset ovat olleet tekemisissä jo vuosikymmeniä.”

Kuvateksti: Myös k-pop-piirien sisällä esiintyy negatiivista asennoitumista, joka voi pahimmillaan tarkoittaa jopa tappouhkauksia, jos on erimielisyyksiä lempibändien suhteen.
KUVA: Julia Ekblom

Väheksynnän kohteena ei ole vain k-pop

Jenni Kitinpramin mukaan oudoksunta ei rajaudu vain k-poppiin.  

”Näin 2000-luvun anime-lapsen näkökulmasta kaikki Itä-Aasiasta tulevat asiat on usein tituleerattu jossain määrin oudoiksi ja ihmeellisiksi ja monesti kaikki Itä-Aasiasta tulevat popkulttuurin ilmiöt myös niputetaan yhteen tai niitä verrataan keskenään. Paljon tehdään oletuksia, että vaikkapa k-pop-fani on automaattisesti myös animefani”, Kitinprami kertoo.

Armida Hälikkä K-pop Suomi -yhdistyksestä ajattelee ilmiön k-pop-musiikin väheksymisestä olevan pysyvä.

”Vähättelyä ei voi saada koskaan täysin katoamaan, mutta rohkaisemalla esimerkiksi kokeilemaan uusia asioita ja keskustelemaan sekä sitä kautta ymmärtämään, miksi henkilö x ei juuri tästä pidä, pääsee helpommalla. Rohkaise, ymmärrä, keskustele.”

Hanna-Erika Mäkiaho, 19, löysi k-popin vuonna 2018. K-pop koetaan myös Mäkiahon mukaan uutena ja vieraana ilmiönä, joten asiasta puhuminen oli vaikeaa.

”Reaktio on usein pahimmillaan ollut luokkaa: ”Jaa, kuuntelet niitä kiinalaisia naisia.” Vähintään katseet ovat olleet todella ilkkuvan oloisia tai naureskelevia”, Mäkiaho kertoo.

Vielä tänäkin päivänä Mäkiaho pitää fanituksensa piilossa. 

”Pidän sitä edelleen piilossa, mutta sosiaalisen median kautta se tulee kyllä ilmi. Se on niin henkilökohtainen juttu ja miettisin, miten muut siihen reagoisivat.”