Tutka

Tieto yhteiskunnallisista teemoista saavuttaa sosiaalisen median myötä nyt myös yhä nuoremmat yleisöt. Some on yhteiskunnallisten asioiden osalta paitsi otollinen alusta kannanotoille, myös keskeinen väylä tiedon jakamiseen. Esimerkiksi sosiaalisen median kautta levinnyt tieto ja kuvamateriaali George Floydin tapaukseen liittyen olivat merkittävässä roolissa Black Lives Matter -liikkeen nousussa kesäkuussa 2020. Some on mahdollistanut matalan kynnyksen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen.

Julius Fondem tekee funwithfondue-nimellä yhteiskunnallista sisältöä erityisesti Tiktokiin, Twitchiin ja Youtubeen. Fondem alkoi seurata poliittista sisältöä somessa koronan alkupuolella. Black Lives Matterin nousu kesäkuussa 2020 oli hetki, jolloin Fondem ajatteli itsekin ryhtyvänsä tekemään yhteiskunnallista sisältöä. Kun Fondem aloitti Tiktok-videoiden tekemisen, hän huomasi, miten erityisesti Suomi-Tiktokin puolella näkyi vahvasti äärioikeistolaista sisältöä ja symboliikkaa. Fondem näki asian huolestuttavana.

“Youtuben kautta tiedän, että todella moni on radikalisoitunut äärioikeistoon sen kautta. Näin, että Tiktokissa on sama vaara ja halusin alkaa tekemään sisältöä sitä vastaan.”

Fondemin Tiktok-videot ovat lyhyitä, maksimissaan minuutin mittaisia. Hän kertoo haluavansa provosoida ja saada ihmiset haastamaan oletuksia “nykysysteemistä”. 

“Tiktokissa videoihin tulee yleensä aika vahvoja reaktioita, koska niissä ei ole aikaa nyansseille ja hitaasti avaamiselle. Esimerkiksi Youtubessa saatan tehdä 45 minuutin mittaisia videoita ja pystyn avaamaan asioita paremmin”, Fondem kertoo.

Somealustoja ei hyödynnetä osana opetusta

Vantaalainen 14-vuotias Vida Amoah vaikuttaa yhteiskunnallisesti paitsi somen kautta myös monilla muilla tavoilla. Amoah toimii Vantaalla nuorisovaltuutettuna, jonka lisäksi hän toimii koulunsa oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana sekä oppilasedustajana Nuorten parlamentissa. Kaikkea tätä Amoah tekee ensimmäistä kertaa.

“Haluan parantaa nuorten asemaa yhteiskunnassa ja varmistaa, että nuorilla on asiat hyvin. Erityisesti mielenterveyspalvelut on asia, johon tarvittaisiin muutosta ja josta on puhuttu paljon myös mediassa”, Amoah sanoo.

Amoah kuuluu sukupolveen, joka on varsin tottunut käyttämään sosiaalista mediaa. Amoah näkee, että monista asioista saa paljon enemmän tietoa somen kautta kuin oppikirjoista. 

“Tiktokista saan ehdottomasti eniten tietoa ihmisoikeuksista ja maailman tilanteesta. Myös Instagramista saa paljon tietoa. Aiheet vaihtelevat.”

Amoahin mukaan moni nuori saattaa kokea, että somessa täytyisi ottaa kantaa kaikkeen ja kaikesta täytyisi pysyä perillä.

“On hyvä muistaa, että someaktivismia ja muunlaista vaikuttamista pitäisi tehdä niin paljon kuin itse jaksaa. On ihan ok pitää taukoa ja olla olematta äänessä jokaisesta asiasta. Se ei meinaa sitä, että hyväksyy kaiken muun pahan.”

Amoah näkee, että monista asioista voisi puhua opetuksessa paljon enemmän.

“Historiassa opimme esimerkiksi naisten oikeuksista Suomessa ja mustien sorrosta Yhdysvalloissa. Mutta ihmisoikeuksista voisi puhua ehdottomasti enemmän, koska olen aika varma, että moni ei tiedä omia perusoikeuksiaan. Parantamisen varaa siis vielä on.”

Amoah sanoo, että vaikka sosiaalisen median kautta saa paljon tietoa, ei somealustoja hyödynnetä juurikaan opetuksessa.

“Koulullamme  on Instagram-tili, jota opettajat ylläpitävät. Mutta esimerkiksi Tiktok-videoita tai somepostauksia ei hyödynnetä opetuksessa. Mielestäni voisi ehdottomasti hyödyntää, jos haluaa olla opetuksessa luovempi.”

Lähdekriittisyyttä ei opeteta tarpeeksi

Amoah painottaa, että kun asioista lukee somen kautta, on lähdekriittisyys hyvä pitää mielessä. Amoahin mukaan lähdekriittisyyttä ei ole opetettu yläkoulussa yhtä paljon kuin mitä hänen alakoulussaan. 

“Opettajat olettavat oppilaiden tietävän, että pitää ajatella lähdekriittisesti. Pari opettajaa saattaa huomauttaa silloin tällöin lähdekriittisyydestä, mutta ei niin, että koko koulu olisi siinä mukana.”

Myös Fondem näkee, että lähdekriittisyyden oppiminen on tärkeä taito, jota ei opeteta tarpeeksi.

“Misinformaatio ja disinformaatio ovat isoja ongelmia. Niiden suhteen hyvien lähteiden käyttö ja lähteiden esilletuominen on tärkeää.”

Fondem kuitenkin näkee, että mitä tulee opetusmateriaaliin, on somella iso rooli nimenomaan tiedonjakamisen kannalta.

“Opetusmateriaali tulee aika jälkijunassa ja julkaistaan sen aikaisella tiedolla. Somella on hieno voima siinä, että asioista voi oppia paljon enemmän kuin oppikirjoista”, Fondem sanoo.

Fondem itse on saanut esimerkiksi monista alkuperäiskansoista paljon informaatiota somen kautta.

“En ollut itse miettinyt, että esimerkiksi karjalaiset ovat oma etninen ryhmänsä ja alkuperäiskansansa. Tiktokissa tuli ihmisiä vastaan, jotka puhuvat tästä ja sen kautta tajusin, että heillä on oma kielensä ja kulttuurinsa”, Fondem sanoo.

“Valtiopositiivinen näkökulma tulee aika usein opetussysteemin kautta esiin. Jos katsotaan vaikka brittien opetusjärjestelmää, ei Iso-Britannian kolonisaatiota kuvailla kovin huonona asiana Brittien historiassa, kun taas koko muu maailma tietää, miten kamalaa se on ollut. Opetuksesta jää aika usein monia asioita pois ja somen kautta voi oppia paljon asioita, joita ei muuten voisi tietää.”