"Ennen bodaus oli pienen piirin touhua. Nyt nuoria naisia vesipulloineen on ilmestynyt salille kuin salille", kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kertoo. Kuva: Ina Virtanen

Hyvinvointi

"Jos haluat olla hyväksytty, sinun on treenattava ja tumpattava tupakat"

admin

Kuka minä olen? -juttusarja käsittelee minäkuvan rakentumista 2010-luvun ilmiöiden kautta. Toinen osa perehtyy kuntosalitreenaamisen ja terveellisten elämäntapojen arkipäiväistymiseen.

[metaslider id=3128]

Yhtäkkiä ne ilmestyivät kaikkialle. Tienvarsimainoksissa hampurilaismainosten tilalle ilmestyi lenkkitossuja. Kaupassa sipsien ja virvoitusjuomakaapin väliin tehtiin tilaa hyllylle, joka oli täynnä proteiinijauhosäkkejä ja palautusjuomia. Kaupungilla marssi reippaita ja hyväryhtisiä tyttöjä vesipullot kädessä ja juoksutrikoot jalassa. Maitorahkaa ei enää käytettykään vain leivontaan, vaan siitä muodostui suosittu ja terveellinen välipala.

”Elämme terveysfasismin aikaa. Jos haluat olla hyväksytty, sinun on treenattava ja tumpattava tupakat”, kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kertoo.

Kinnusen mukaan kuntoilu, kehonrakennus ja terveysintoilu ovat olleet ilmiönä olemassa jo pitkän aikaa, mutta ovat iskostuneet jokapäiväiseen elämäämme vähitellen.

”Tätä kutsutaan arkipäiväistymisen ilmiöksi”, hän tiivistää.

Kinnunen kierteli jo 90-luvulla kovaa treenaavien miesten kuntosaleilla Suomessa sekä Amerikassa tehdessään väitöskirjaansa.

”Siihen aikaan puhuin pyhistä bodareista erikoisine ideologioineen ja rituaaleineen. Touhu oli lähes salaseurapuuhaa.”

Enää pyhien bodarien tottumukset eivät ole salaisia. Nyt meille on jo arkipäivää nauttia proteiinipitoinen ateria vähäisillä hiilihydraateilla ja nauttia treenauksen jälkeen tarvittavia lisäravinteita. Runsaan veden kanssa, tietenkin.

Ennen harrastettiin kevyttä arkiliikuntaa, eikä yleensä laskettu, montako treenikertaa viikossa tuli tehtyä. Nyt kuntokeskukset täyttyvät naisista ja miehistä, jotka käyvät nostamassa painoja aamuin illoin. Tiettyjä lihasryhmiä treenataan omilla treenikerroilla. Toiset taas treenaavat kropan vasenta ja oikeaa puolta jopa erillisinä päivinä. Enää ei riitä, että olet laiha, vaan sinun täytyy olla timmi.

”Kun ajattelemme millainen on kaunis nainen, mieleen muodostuu kuva naisesta, jonka kroppa on tehty treenaamalla”, Taina Kinnunen huomauttaa.

”Verratessa nykyisiä missejä ja malleja 70- ja 80-luvun kauneusihanteisiin on huomattavissa selkeä ero. Sen ajan missit näyttävät jopa nyt niin sanotusti lösähtäneiltä, vaikka omassa ajassaan he olivat hyvinkin kauniita ja laihoja.”

Kovaa treeniä jo koulun penkissä

Kauneusihanteiden muuttuessa ovat jalansijaa arkipäivässämme ottaneet myös erilaiset kehonrakennuslajit. Ne arkipäiväistyvät vähitellen jopa kouluihin asti, jolloin yhä nuoremmille lihasten kasvatus ja kovaa treenaaminen on arkipäivää.

Emma Johansson päätyi opiskelemaan Porin suomalaisen yhteislyseon urheiluluokalle pesäpalloharrastuksensa johdosta, mutta innostuikin treenaamaan bikini fitness-lajia pesäpallon ohessa.

Ajatus lajin treenaamisesta lähti Johanssonin ja muutaman muun tytön yhteisestä ajatuksesta. Tosin näinkin uuden ja vielä hieman eksoottisen lajin läpilyöminen perinteisessä urheilulukiossa ei ollut mikään helppo tehtävä.

”Rehtori ei pitänyt ajatuksesta aluksi ollenkaan, mutta pitkien keskustelujen jälkeen se onnistuttiin sisällyttämään urheilulinjalle. Ehtona oli se, että jokainen onnistui hankkimaan itselleen aamuvalmentajan”, Emma Johansson naurahtaa.

Trendilajin valitseminen ei ollutkaan mikään helppo tie, sillä Johansson pelasi edelleen pesäpalloa samanaikaisesti.

”Aamulla ennen koulua minulla oli tunnin pesäpallotreenit ja koulun jälkeen lähdinkin yleensä suoraan puoleksitoista tunniksi treenaamaan salille, jonka jälkeen illalla odottivat vielä kahden tunnin pesistreenit”, Johansson kertoo.

Urheilulukiossa urheilijana oleminen ja pakollisten kurssien lukeminen vaatii sitoutumista. Fitness-lajin osalta 1220 kurssin hyväksi lukeminen vaatii treeniä ja edellyttää kilpailemista, joka on määritetty lajiohjelman ja yhteistyökuntokeskuksen sopimuksessa. Suurin järkytys treenimäärästä huolimatta oli silloin 17-vuotiaalle Johanssonille kuitenkin todellisuus kisadieetistä, joka häntä odotti. Se sai hänet miettimään uudelleen sitoutumistaan lajiin.

”Minua odotti kymmenen kilon painonpudotus. Vuoden treenaamisen jälkeen edessä häämötti kahden kuukauden kisadieetti, joka olisi alkanut juuri kesäkuussa, jolloin olin täyttämässä 18. Kaikki mahdolliset juhlat olisivat jääneet välistä”, Johansson huokaa.

Emma Johansson koki, ettei ollut nuoren ikänsä vuoksi vielä valmis sitoutumaan kilpailuihin ja lopulta päätyi lopettamaan bikini fitness-treenaamisen urheilulukiossa.

Nykyään Johansson opiskelee lukiossa normaalilla luokalla ilman aamutreenejä. Tosin kuntoilua hän ei ole silti lopettanut.

”Käyn edelleen neljä kertaa viikossa puntilla, vaikken tosissani kisoihin treenaakaan”, hän paljastaa.

Suositulla ilmiöllä on vaaransa

Fitness-lajien saapuminen kouluihin ei ole enää ihmeellistä, vaan arkipäivää. Lisäksi useimmilla ihmisillä on tavoitteita urheilun saralla, kuten esimerksiksi juosta puolimaraton tietyssä ajassa, tai pudottaa painoa tietty määrä. Mitä seuraavaksi?

Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen näkee ilmiöllä jatkuvuutta.

”En usko, että ilmiö on kokenut vielä vuoren huippuaan. Ihmisiä tullaan vetämään siihen mukaan vielä enemmän ja enemmän”, hän paljastaa.

”Kulttuurin teknistyessä olemme ajautuneet jo niin kauas kulttuurista, jossa joutuisimme fyysisesti ponnistelemaan arkielämässä. On oikeastaan loogista, että ruumista kuritetaan harrastuksilla pyhitetyllä vapaa-ajalla.”

Kinnunen muistuttaa, että hyvinvoivalla ulkokuorella ja sen tavoittelulla on olemassa myös vaaransa.

”Koko ilmiön kanssa kulkee käsi kädessä kolikon toinen puoli, terveyden vaarantaminen anabolisilla steroideilla, syömishäiriöillä ja kauneusleikkauksilla.”

Terveellinen ruumis ei aina ole hoidettu sisältä päin, vaikka siltä saattaakin näyttää.

“Terveys ja hyvä kunto ovat naamio ulospäin, jonka takana voi olla hyvinkin rankkoja juttuja”, Kinnunen kertoo.