Juttusarjassa käsitellään julkisuudesta poistuneita artisteja. (Kuva: Dani Branthin)

Henkilöt

Menolippu Floridaan

Dani Branthin

Suomalainen iskelmäartisti Berit tuli managerin huijaamaksi. Muutto Amerikkaan on tehnyt hänet onnelliseksi.

Hankasalmella sijaitsee metsä, joka on saanut kuulla ja toimia yleisönä tulevalle iskelmäartistille, joka syntyi vuonna 1949. Tuula Nordström, taiteilijanimeltään Berit, piti puita yleisönään, kun hän seisoi isolla kivellä ja lauloi. Metsä tuli tunnetuksi muutenkin, hän istutti männyntaimia seitsemän pennin tuntipalkalla isänsä kanssa.

Berit osallistui vanhempien tietämättä Hankasalmen kirkonkylällä järjestettyyn iskelmälaulukilpailuun. Tilaisuuden juontaja kutsui Beritin kilpailun voittajana lavalle. Tämä oli ensikosketus laulajanuralle.

Täysin päätä pahkaa hän ei kuitenkaan laulajaksi alkanut. Ensiksi Berit hyödynsi pukuompelijantaitojansa jyväskyläläisessä miesten pukutehtaassa.

Jotta levy-yhtiöön olisi ollut mahdollisuus päästä, äänitti hän demon Yleisradion studiossa Jyväskylässä ja lähetti sen Pohjoismainen Sähkö Oy (PSO) -levy-yhtiöön Helsinkiin, josta käteen jäi levytyssopimus. Toisin kuin uran alkuaikana hänen ensimmäinen levy-yhtiönsä oli paras tuki. Yhtiössä ymmärrettiin, että Beritistä kuullaan vielä.

Yhtiön taru loppui vuonna 1981, jolloin toiminta myytiin Musiikki-Fazerille.

Manageri yritti huijata

Beritin silloinen manageri myi keikkoja kaksi vuotta vieden puolet keikkapalkkioista. Berit valitti asiasta Muusikkojen liittoon, joka vei asian oikeuteen. Tapaus olikin ensimmäinen laatuaan Suomessa. Muusikkojen Liitto voitti ja Beritin ja managerin välinen sopimus purettiin. Sopimuksen purku varsinkin oikeusteitse on harvinaista. Lähihistoriasta löytyy kuitenkin Laura Voutilaisen tapaus. Hän oli sopimuksessa suostunut olemaan lähestulkoon managerinsa muovailtavissa. Voutilainen voitti oikeudessa.

”Sopimuksessa luki, että palkkiot jaetaan tasan. Onneksi pääsin sopimuksesta eroon. Tämä oli osasyy, miksi tulin niin varovaiseksi jo urani alkumetreillä”, Berit harmittelee.

Tapahtuman jälkeen hänellä ei ole juurikaan ollut taustatukea tai manageria.

Levy-yhtiöt kostavat

Vuonna 1969 Beritin Katulyhdyt nousi hitiksi Suomessa. Hän sanoo uransa alun olleen tietyllä tapaa hienoa aikaa.

”Ei ujolla tytöllä ollut mitään sananvaltaa, en tosin sitä odottanutkaan. Olin kaikkeen tyytyväinen ja onneni kukkuloilla. Media oli kiinnostunut minusta. Levy-yhtiö halusi tehdä minusta naapurin tyttö -tyylisen artistin. Ei seksiobjektia,” Nordström kertoo.

1980-luvulla Berit teki kolme levyä, jotka eivät kuitenkaan uponneet kansalle. Tästä johtuen Fazer Musiikin Jaakko Salo ehdotti, että Berit pitäisi pienen tauon.

”Loukkaannuin ja irtisanoin sopimukseni Fazer-Musiikissa. Kävelin VIP Music -levy-yhtiön toimistoon. Parin päivän päästä minulle soitettiin yhtiöstä, että Uffe Ahrenberg ja musiikkituottaja Veikko Samuli ovat perustaneet oman levy-yhtiön. Minulle tarjottiin F.R Davidin hittiä Words. Tartuin heti tilaisuuteen. Musiikki-Fazer oli käärmeissään. Tämä tapahtui vuonna 1983”, Berit kertoo.

Yhtiö ei niellyt Beritin lähtöä ihan noin vain. Musiikki-Fazerille levyttänyt käännösdiscojen ikoni Mona Carita nauhoitti Helli mua hiljaa -kappaleen samana vuonna.

1980-luvun musiikkitrendiä noudattaen Berit muutti tyyliänsä discomusiikin suuntaan. Mediassa esiintyminen toi positiivista julkisuutta ja lisäsi keikkojen määrää.

Berit kertoo VIP Musicin olleen siitä hyvä levy-yhtiö, että se keskittyi mainostamaan hänen levyjään ja hoiti televisioesiintymiset.

”Fazerista kommentoitiin, että he olisivat tehneet minulle pohjatyön ja sitten lähdin vain pois. Palasin kyllä Fazerille takaisin myöhemmin. Tällöin yhtiö oli jo kansainvälistynyt Warner Musiciksi”, hän sanoo.

Muutto Amerikkaan

Berit muutti Floridaan vuonna 2003 rakkauden perässä. Hänen oli helpompi saada kaksoiskansalaisuus, koska hän meni naimisiin amerikkalaisen miehen kanssa. Berit halusi kaksoiskansalaisuuden, sillä hän viettää puolet vuodesta Suomessa ja puolet Yhdysvalloissa.

Elo ulkomailla oli alkuun varsin erilaista kuin Suomessa. Esimerkiksi amerikkalainen ajokortti on välttämättömyys, sillä maisemaa vaihdetaan autolla, eikä pimeässä voi kulkea jalan. Berit on tyytyväinen Amerikkaan.

”Amerikassa asuu monia kansalaisuuksia. Maahan mahtuu rikollisuutta, mutta myös ihmisten suurta ystävällisyyttä. Tuntuu ihanalta tervehtiä ja saada vastaukseksi hymy, sekä kysymys ’how are you’. Amerikkalaiset ovat tottuneet vieraskielisiin. He ymmärtävät, vaikka syntyisikin kielimuuri”, hän kertoo.

Beritin mukaan Amerikassa musiikki on varsinkin mediassa esillä monipuolisemmin kuin Suomessa. Floridan televisiokanavilla näkyy musiikkiohjelmia paljon. Televisiossa pyörii paraikaa muun muassa ohjelma Country’s Family Reunion. Siinä eläkkeellä olevat artistit esittävät omia vanhoja hittejään ja muistelevat uraansa.

Nykyään Berit tekee hyväntekeväisyyskeikkoja Floridassa. Hän on myös ahkerasti seurakuntatyössä mukana.

”Laulan nykyään hengellisiä lauluja ja opiskelen tuntemaan enemmän Jeesusta. Jos esimerkiksi makaan dementoituneena ja halvaantuneena, enkä ole oppinut elämän tärkeintä asiaa, niin hukassa ollaan”, hän sanoo.

Berit ei ole katkera

Viimeisen kiertueensa Suomessa hän kiersi vuonna 2005 Topi Sorsakosken kanssa tehdyn latinolevyn tiimoilta. Amerikkaan muutto aiheutti ongelmia artistimyynnin osalta.

”Suomalaiset ohjelmatoimistot eivät olleet enää innokkaita myymään minua, koska ajatus Amerikassa asuvasta artistista oli typerä, enkä ole ikinä hallinnut keikkojeni myyntiä itse”, Berit toteaa.

Menneet asiat eivät kuitenkaan enää vuosien jälkeen ole jäänyt kalvamaan mieltä.

”En ole katkera omalta osaltani levy-yhtiöiden vallankäytölle. Päinvastoin: nykyajan laulajille peli on kovempi. Moni joutuu tekemään omakustannelevyjä. Tämä johtuu siitä, että levy-yhtiö ei enää suostu tekemään levyä, kun se ei myy. Olen itse tehnyt yli 250 laulua levyille, eikä minun ole tarvinnut yhdestäkään laulusta maksaa itse”, hän selventää.

 

Amerikan ilmasto lienee tehnyt Beritistä optimistisen tulevaisuuden suhteen. Hän nauttii elämästään sekä Suomessa että Amerikassa.

”Emme mieti mieheni kanssa tulevaisuutta. Niin kauan mennään, kuin jaksetaan”, Berit sanoo.

 

Seuraavassa artikkelissa elämästään kertoo Raimo Kero, eli Rexi.