Lääkityksen järjestäminen matkalla vaatii suunnittelua – Käytännöt vaihtelevat jopa Euroopassa

Matkalle lähtiessä lääkkeet täytyy pakata omiin käsimatkatavaroihin niiden alkuperäispakkauksissa. Mukaan kannattaa varata kopio reseptistä ja tarvittaessa diagnoositietoja tai kopio hoitokertomuksesta. Jos käytössä on pistettäviä lääkkeitä, esimerkiksi diabetekseen, niin mukaan tarvitaan todistus neulojen tarpeellisuudesta.

Lääkkeiden hankkimisen käytännöt vaihtelevat

Jos ulkomailla oleskelee pidempään, tulee ajankohtaiseksi hankkia lääkkeitä paikan päältä. Reseptilääkkeitä voi hankkia Suomesta saadulla lääkemääräyksellä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa ja Sveitsissä. Erikoisfarmaseutti Susanna Lauroma muistuttaa, että käytännöissä on vaihtelua EU:n sisälläkin. Suomalainen e-resepti käy joissakin apteekeissa Virossa, Liettuassa, Portugalissa, Tšekeissä, Espanjassa ja Puolassa. Muissa EU-maissa täytyy olla paperinen resepti. Ulkomailla reseptin voimassaoloaika voi poiketa Suomen vastaavasta.

”Jos Suomessa voi kirjoittaa lääkkeestä kahden vuoden reseptejä, niin jos reseptityyppi onkin kohdemaassa vain vuoden voimassa, niin voi olla, että et saa [lääkkeitä] siitä reseptistä ulkomailla”, Lauroma kertoo.

Suomessa kirjoitetaan joskus reseptejä, joilla voi hakea esimerkiksi vuoden annoksen lääkkeitä. Ulkomailla tällaiset reseptit eivät käy, vaan määräyksessä täytyy lukea lääkkeiden kappalemäärä. Lääkärille kannattaakin kertoa matkasuunnitelmistaan, jotta hän osaa ottaa ne huomioon.

Lauroma muistuttaa lääkkeiden hakemiseen liittyvästä käytännön asiasta: ”Suomessa voit ostaa apteekista toisen puolesta lääkkeitä, ja ulkomailla et voi.” Edes alaikäisen lapsen lääkkeitä ei voi hakea hänen puolestaan, vaan lapsen täytyy ostaa ne itse.

EU:n ulkopuolella suomalaisilla resepteillä ei saa lääkkeitä apteekista, vaan niiden hankinta vaatii paikallisen lääkärin kirjoittaman määräyksen.

Jotkut lääkkeet vaativat Schengen-todistuksen

Kaikkien lääkkeiden ulkomaille vientiin eivät riitä pelkkä resepti ja diagnoositiedot, vaan ne vaativat Schengen-todistuksen, joka on voimassa vain Schengen-alueella. Tällaisia lääkkeitä ovat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat (PKV) lääkkeet, huumelääkkeet ja psykotrooppiset lääkkeet, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi bentsodiatsepiinit ja osa ADHD-lääkkeistä. Todistuksen tarpeen voi tarkistaa apteekista, josta sen saa myös hankittua kohtuullista korvausta vastaan.

Schengen-todistus on voimassa 30 vuorokautta, eikä sitä vaativia lääkkeitä voi hakea suomalaisella reseptillä edes EU:n sisällä. Tällaiset lääkkeet vaativat aina paikallisen lääkärin määräyksen. Schengen-alueen ulkopuolella todistuksesta ei ole hyötyä.

”Eli joihinkin maihin ei saa viedä ollenkaan”, Lauroma kertoo. Kannattaa muistaa, että Schengen-todistuksen tarvitsee myös Suomeen palatessa.

Kela-korvausta voi hakea matkan jälkeen

Ulkomailta ostetuista lääkkeistä ei saa ostohetkellä Kelan korvausta. Kuitit, reseptit ja lääkärin todistukset kannattaa kuitenkin säilyttää, sillä korvausta voi hakea takautuvasti. Dokumenttien hankkiminen on tärkeää, vaikka lääkkeen saisi kohdemaassa ilman reseptiäkin, sillä ne vaaditaan korvauksen saamiseen Suomessa.