Yövuorot haastavat aikuisopiskelijan arkea – siitä on mahdollista selvitä itseään kuunnellen

Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Sarita Meltolla oli vaikeuksia pitää työn ja opintojen kokonaisuus hallinnassa. Hän työskentelee opintojen ohella psykiatrisessa hoitotyössä Kompassisairaalassa.

“Olin koko ajan vähän sekaisin. Aikataulut olivat hakusessa. Aikuisena opiskeluun palaaminen ei välttämättä ole helppoa, jos välissä on vuosia”, Melto muistelee opintojen alkuaikoja.

Kokemus on monelle aikuisopiskelijalle tuttu: opintoihin voi tulla ajautuneeksi ilman selkeää hahmotusta siitä, miten arki käytännössä järjestyy. Jos opintojen lisäksi pitää selviytyä vuorotyöstä, se vaatii paljon järjestelyjä ja omasta jaksamisesta huolehtimista.

Arki on nopeatahtista mutta hallittavissa

Kolmen viikon työvuorolistassa Meltolle voi osua kaksikin yövuoroa peräkkäin, eikä aina ole mahdollista sovittaa työrytmiä opintojen ehdoilla.

 “En sido koulutehtäviä tiettyihin päiviin. Teen ne silloin, kun huomaan, että aikaa on. Jos vapaapäivä osuu kohdalle, käytän sen usein opiskeluun.”

Hänen työaikansa on vuosien mittaan keventynyt, mutta vuorojen rakenne on silti pysynyt ennallaan. Yövuoroja kertyy yleensä yhdestä kahteen peräkkäin, ja niiden määrä elää työvuorolistojen mukaan. Työvuorolistat rakentuvat työyhteisön tarpeiden mukaan, joten täydellistä rytmiä ei aina ole mahdollista saavuttaa.

”Etäopetuspäivät otetaan aina huomioon työvuorolistan suunnittelussa, sillä silloin ei tarvitse olla fyysisesti paikalla, mikä mahdollistaa joustavamman aikataulun työvuoroissa verrattuna tavallisiin lähipäiviin.”

Silti Melto on oppinut tunnistamaan, milloin arki kuormittaa ja milloin on mahdollista hengähtää. Hän pyrkii tasapainoon, jossa sekä työ että opiskelu mahtuvat mukaan, vaikka aikataulut eivät aina ole hänen käsissään. Arjen tahti tuntuu hänestä nopealta mutta hallittavalta.

”Huolehdin jaksamisestani rytmittämällä päiväni selkeästi.”

Palautuminen on vuorotyön kompastuskivi

Melton mukaan yövuorojen jälkeinen päivä on keskeinen hetki jaksamisen kannalta. Kun yövuoroa seuraa koulupäivä, valvominen venyy helposti pitkään: töistä ei pääse heti nukkumaan, vaan joutuu siirtymään suoraan koulunpenkille. Tällöin keskittyminen kärsii. Melto pyrkii nukkumaan yövuoron jälkeen vain aamupäivään, sillä liian pitkät unet sekoittavat vuorokausirytmin nopeasti.

Vuorotyön raskain yhdistelmä on Melton kokemuksen mukaan iltavuoroa seuraava aamuvuoro. Vuorot voivat olla henkisesti kuormittavia, mikä vaikeuttaa nukahtamista.

”Kevään harjoittelujakso oli minulle erityisen kuluttava. Vasta kesälomalla huomasin, kuinka väsynyt todellisuudessa olin. Vetäytyminen ja lepo auttoivat minua palautumaan.”

Melto pitää levon asettamista etusijalle kaikkein tärkeimpänä keinonaan selviytyä arjen pyörityksestä ja vaihtelevien vuorojen tuomasta kuormituksesta.

“Jos olen väsynyt, lepään. Väsynyt ei opi mitään.”

Liikunta on Meltolle tärkeä osa jaksamista ja palautumista. Hän käy mielellään liikkumassa aina, kun aikataulut sen sallivat. Fyysinen aktiivisuus auttaa pitämään vireystason parempana ja selkeyttää ajatuksia pitkien työvuorojen jälkeen.

“Liikkuminen toimii minulle keinona irtautua työstä. Se tukee omaa hyvinvointiani etenkin silloin, kun arjen rytmi vaihtelee.”

Melto korostaa, että avoin keskustelu työnantajan kanssa on auttanut järjestelemään arjen rytmittämistä.

”On tärkeää, että molemmat tietävät, mitä toinen tarvitsee. Joustoa tulee, kun asiasta uskaltaa puhua. Oman jaksamisen priorisointi on myös tärkeää. Ei kannata tinkiä omasta levosta.”