[metaslider id=16579]
”Tarkkoja lukuja kansainvälisistä osanottajista musiikkitapahtumien suhteen on vaikeaa sanoa, mutta totta kai markkinoimme tapahtumia aktiivisesti ulkomaille”, kertoo Turku Touring Oy:n matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.
”Tänä vuonna teemanamme on erityisesti nuoret aikuiset, eli odotamme esimerkiksi Ruotsista nuoria kävijöitä Ruisrockin kaltaisiin tapahtumiin.”
Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Liisa Ketomäki kertoo, että vuosittaisesta 20 000 kävijästä noin 5-8 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Kävijät jakautuvat aikalailla kahteen: niihin, jotka ovat Turussa jo valmiiksi ja sattuvat olemaan paikalla ja ne, jotka matkustavat nimenomaan tiettyjen esiintyjien perässä:
”Viime vuonna yksi juhlien vetonauloista oli saksalainen tenori, jota pidetään maailman parhaana oopperalaulajana. Tämä houkutteli kävijöitä esimerkiksi Ranskasta ja Aasiasta asti. Toinen katsojia kerännyt oli Soulin filharmoninen orkesteri Etelä-Koreasta, mikä houkutteli väkeä Aasiasta. Eniten kävijöitä tulee kuitenkin läheltä, kuten Baltian maista”, Ketomäki sanoo.
Kansainvälistä meininkiä tärkeämpää on mukavuus
Esiintyjille ei Ketomäen mukaan ole niin väliä sillä, kuinka kansainvälistä yleisö on.
”Tietysti festivaalien maine yleensä suomalaisessa ja pohjoismaisessa genressä kiinnostaa ihmisiä.”
Turku Jazz ry:n puheenjohtaja Kimmo Hyyppä on samoilla linjoilla Turku Jazz- tapahtuman suhteen. Ulkomaiset artistit eivät tule esiintymään sen mukaan, kuinka kansainvälinen ilmapiiri Jazzeilla on.
”Enemmän heille merkkaa siinä kohtaa käytännöllisyys, koska jos heillä on keikka esimerkiksi Tukholmassa, niin on luonnolilista tulla esiintymään myös naapurimaahan. Mukavat olosuhteet keikkapaikalla menevät myös kansainvälisen meiningin ohi”, Hyyppä toteaa.
Mitä isompi tapahtuma, sitä enemmän markkinointia
”Viimeisen viiden vuoden aikana olemme aina kääntäneet kaiken esitemateriaalimme myös ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi markkinoimme tapahtumaamme ulkomailla uutiskirjeiden muodossa sekä välillä kulttuuri- ja musiikkialan lehdissä mainosten avulla”, Ketomäki toteaa.
Ketomäki uskoo, että lamatilanteessa ihmiset saattavat matkustaa vähemmän, mutta uskoo silti kansainvälisten kävijämäärien olevan nousussa:
”Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 auttoi brändäämään Turkua hyvin ja sen tapahtumia. Sen vuoden satsaus esimerkiksi viestinnässä lisäsi kaupungin näkyvyyttä ulkomailla.”
Hyypän mukaan Turku Jazz- tapahtumaan matkustaminen itse tapahtuman takia on vähäistä. Lähinnä he tulevat paikalle, jotka ovat jo valmiiksi Turussa lomailemassa.
”Markkinointia emme ole harrastaneet kuin Venäjälle, tai lähinnä suomenvenäläisille. Lisäksi jotakin satunnaisia lehtisiä on välillä lentoreiteillä”, kertoo Hyyppä.
Tuoreimmat
-
Turun Taideakatemian esitys "Tympeät tytöt" pyrki purkamaan tyttöyteen liittyviä ennakkoluuloja
-
Turun kaupunkikuva muuttuu - näin etenevät rakennushankkeet
-
Vanhojen tanssit opettavat muutakin kuin askelia
-
Ostajan on tärkeää pohtia vaatehankintaa niin käytettynä kuin uutena
-
Turku täyttää 800-vuotta vuonna 2029 – kaupunki otti vastaan ideoita juhlavuoden suunnitteluun
-
Alkoholittomuus kiinnostaa yhä useampia myös Turun yöelämässä
-
Vapaaehtoiset edistävät eläinten hyvinvointia
-
Alue- ja kuntavaalit yhdistyvät – mistä äänestämme?
-
Naisten oikeuksien puolustaminen onnistuu jokaiselta - se riittää, että "toimit ja puutut"
-
Talviuinti: Trendistä osaksi nuorten aikuisten arkea