Reportaasit

Suomessa voi lähteä eksoottiselle talvilomalle myös nollapäästöin

Linda Wendelius

Ilmastoahdistus ja kaukokaipuu voivat aiheuttaa talvilomaa suunnittelevalle ristiriitaisia tunteita. Lomailun hiilijalanjäljen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla suuri.

Turismi on ilmastonmuutoksesta haavoittuvainen, mutta samaan aikaan sitä lisäävä tekijä. Loman hiilijalanjäljen suuruuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla. Lähimatkailu on erittäin hyvä vaihtoehto, mutta Suomessa on mahdollisuus lähteä päästöttömästi myös toiselle puolelle maata. 

Etelästä katsottuna Lappi on eksoottinen paikka, jonne pääsee uusiutuvaa sähköä käyttävällä junalla päästöittä.

“Yli 90 % matkan hiilijalanjäljestä syntyy matkan tekemisestä, ei siellä olemisesta. Eli jos johonkin pitää panostaa, niin se on matkustustapa. Ja juna on ykkönen”, kertoo Protect Our Winters (POW) -järjestön puheenjohtaja Niklas Kaskeala. Hyvänä vaihtoehtona hän mainitsee myös muun julkisen liikenteen.

“Monesti oma autokin on paljon parempi kun lentäminen, varsinkin jos auto on täynnä porukkaa. Jos Lappiin lähtee Helsingistä neljän hengen autokyydillä, niin hiilijalanjälki jää noin 15 % verrattuna lentämiseen. Kyllä se on ihan merkittävä ero.”

Hiihtokeskus voi olla jopa hiilineutraali

Suomessa on noin 75 hiihtokeskusta. Osa niistä käyttää sertifioidusti uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, joka laskee keskusten hiilijalanjälkeä. Sähköllä toimivat esimerkiksi hissit ja lumetuskoneet. Muita päästöjä syntyy esimerkiksi majoituksesta, retkivalinnoista ja ruokailusta.

Suomessa on myös kaksi täysin hiilineutraalia hiihtokeskusta. Pyhä ja Ruka käyttävät vihreää energiaa, minkä lisäksi ne hyvittävät rinnekoneiden aiheuttamat päästöt.

Rukasta tuli Suomen toinen hiilineutraali hiihtoeskus viime vuoden lokakuussa, kaksi vuotta ennen tavoitetta. “Olemme ylpeitä saavutuksistamme. Polttoaineiden kompensointi on meille tärkeä askel. Seuraava, vieläkin tärkeämpi tavoite on korvata nykyiset polttoaineet uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Työtä riittää, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus nauttia lumesta ja laskettelusta”, sanoo Rukan ympäristöohjelmasta vastaava Jusu Toivonen tiedotteessa. 

 

Protect Our Winters -järjestön mukaan Suomessa on kymmenkunta hiihtokeskusta, jotka varmasti toimivat sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Ympäristövastuullisesti luotettava hiihtokeskus osaa kysyttäessä avata esimerkiksi, mistä uusiutuvan energian lähteestä sähkö on peräisin. Kaskeala huomauttaa, että tällä hetkellä harva hiihtokeskus edes suoraan kysyttäessä selventää, mitä sähköä he käyttävät.

Omassa suosikkikeskuksessa laskemista ei kannata kuitenkaan lopettaa, vaikka se ei käyttäisi uusiutuvaa energiaa. “Ehkä enemmänkin käydä ja laittaa painetta keskusta pyörittäviin: avatkaa mitä sähköä te käytätte, ja jos te ette käytä täysin uusiutuvaa, niin pitäisikö siirtyä siihen? Ainakaan kalliimmaksi se ei nykyhinnoilla tule”, Kaskeala pohtii.

Vastuullisuutta kehitetään monin eri tavoin

Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin yliopistolehtori ja projektipäällikkö Maria Hakkaraisen mukaan monet matkailualan yrittäjät haluavat tuottaa palveluitaan vastuullisemmin. Sekä ympäristön kannalta, että kulttuurisesti ja sosiaalisesti.

Hiihtokeskuksissa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Jopa tätä artikkelia varten hiihtokeskuksille lähetettyjä haastattelupyyntöjä ohjattiin pääasiassa kunkin alueen matkailuyhdistyksille tai -yrityksille.

Pyhä-Luoston alueella toimiva seikkailu- ja ravintolapalveluyritys Bliss Adventures oli myös Matka 2019- messuilla edustamassa Pyhä-Luoston aluetta vastuullisuusasioissa. Yrittäjä Artturi Kröger tiivistää vastuullisen matkailun kaikkien eduksi:

“Ymmärrykseni mukaan vastuullisen matkailun ydinpointti on siinä, että se on ihan täydellinen win-win -kuvio. Eli siitä ei ole kenellekään haittaa, että asiat on mietitty vastuullisuuden kautta. Siinä yleensä tuppaa hyötymään se paikallinen ympäristö, paikalliset ihmiset että paikallinen elinkeinotoiminta. Samalla paikallista kulttuuria on mahdollista pitää hyvänä sekä kehittää sen esille tuomista.”

Sosiaalisen- , kulttuurisen- ja ympäristövastuun lisäksi Kröger nostaa esiin taloudellisen puolen:

“Vastuullinen matkailu on myös hyvää, kestävää liiketoimintaa ja elinkeinoa sillä tavalla, että se tarjoaa mahdollisimman paljon kestäviä ja vakaita, kohtuullisella minimipalkalla tarjottavia työpaikkoja.” Tähän liittyvät myös kysymykset siitä, miten Lapin matkailun sesonkia –joka tällä hetkellä painottuu voimakkaasti talveen– saataisiin ympärivuotisemmaksi. 

Levin Matkailu Oy:n markkinointijohtaja Maija Palosaari kertoo, että sekä kotimainen että ulkomainen matkailija mieltää Levin hyvin vahvasti talvimatkailukeskukseksi. “Joudumme tekemään töitä lumettoman ajan eteen, mutta kävijämäärät kyllä myös koko ajan kasvavat.” Ympärivuotinen matkailun lisäämien on myös yksi vastuullisuuden ulottuvuus. 

 

Matkalle Sallaan -yhdistyksen toiminnanjohtaja ja Sallan kunnan matkailukoordinaattori Kati Vesalainen kertoo, että heille Ruska-aika on jo vahva talven ohella.Mutta koko Lapissa ja meillä alueellisesti pyritään siihen, että niitä (talvisesongin ulkopuolisia aikoja) edelleen vahvistetaan. Se liittyy myös tähän ekologisuuteen, että toiminta olisi mahdollisimman ympärivuotista.”

Sallassa on myös käynnissä noin vuosi sitten alkanut EU-rahoitteinen Vetovoimaa ekologisuudesta -hanke.

“Toimintaa kehitetään vielä eteenpäin monelta eri osa-alueelta. Eli ihan alkaen kierrätyksestä, matkailuyritysten ja kunnan palveluihin ja markkinointiin. Eli tosi laaja-alaisesti yritetään paneutua tähän asiaan. Hiihtokeskus on siinä tietenkin yksi tärkeä toimija. He esimerkiksi käyttävät jo ekosähköä. Ekologisuus on heille tosi tärkeä juttu.” Lapin keskuksissa on käynnissä myös monia muita eri hankkeita, joihin voi tutustua esimerkiksi keskuksien kotisivuilla.

 

Vastuullisuutta tarpeen, ei viherpesun takia

Kuluttajan voi olla hankala vertailla erilaisia vastuullisuuslupauksia ja sertifikaatteja toisiinsa. Niihin on hyvä perehtyä, mutta Hakkaraisen mukaan viherpesun vaara ei ainakaan tällä hetkellä ole suuri.

Suomen ensimmäisessä hiilineuraalissa hiihtokeskuksessa Pyhätunturilla tykkilumetuksen tarvetta on vähennettu lumiaidoilla, jotka keräävät luonnonlunta talteen. Tämä vähentää lumitykkien käyttöä ja säästää sitä kautta runsaasti vettä ja energiaa. 

 

“Sertifikaattien osalta ollaan paljon keskusteltu tästä viherpesuvaarasta. Niitä on hyvä tarkastella kriittisellä näkökulmalla, että missä kohtaa se on viherpesua, ja missä kohtaa aitoa toimintaa. Mutta tällä hetkellä en ainakaan keskusten ja Lapin matkailun osalta näkisi, että vielä olisi viherpesun vaaraa.”

Hakkaraisen mukaan yrityksissä tehdään vastuullisia tekoja, mutta niistä ei edes viestitä asiakkaille. Tämä on yksi merkki siitä, että siellä yrityksessä on aito halu tehdä niitä asioita vastuullisesti. “Tällöin ei varsinkaan voi puhua viherpesusta, kun vastuullisuus ei konkretisoidu markkinointitoimenpiteiksi.”

Kaskealan mielestä on vastuullista kertoa avoimesti myös markkinoinnissa esimerkiksi mitä sähköä käytetään: ”Tämän tiedon käyttäminen markkinointimielessä on hyvä asia. Tällöin asiakas voi viedä euronsa niihin keskuksiin.”

Kestävyyden arvot ovat yhä tärkempiä matkailijoille. Tutkimuksien mukaan ekologisuus ja ympäristövastuullisuus ovat kuluttajille tärkeitä. Kulutuspäätöksissä tämä ei kuitenkaan aina näy. “Arvopohja on olemassa, mutta se ei välttämättä ihan konkretisoidu niin tiukkaan harkituiksi ostopäätöksiksi. Mutta vastuullisuus on asia joka nousee koko ajan ja korostuu valinnoissa entistä enemmän”, kertoo Hakkarainen.

Sallan Vesalainen kertoo asiakkaiden kiinnostuksen ekologisuuteen näkyvän: “Enemmän ja enemmän kuluttajat sitä kysyy ja vaatii. Kyllä se on semmonen nouseva trendi.”

Ilmastonmuutos näkyy jo etenkin alkutalvissa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset talvimatkailussa näkyvät jo etenkin Etelä-Suomen alueella.

“Esimerkiksi jossakin Etelä-Suomen keskuksissa, kausi on oikeasti lyhentynyt huomattavasti”, kertoo Hakkarainen. Lapin keskuksilla tilanne ei ole yhtä paha, sillä siellä kautta on mahdollista jatkaa kevään puolella pääsiäiseen asti. “Joissakin keskuksissa se voisi jatkua vielä sinne toukokuun puolellekin. Mutta sitten ihmisille ei taas ole enää luonnollista lähteä hiihtokeskuksiin.”


Niklas Kaskeala kertoo, että POW:lla on seitsemän kohdan polku talvien pelastamiseen: “Ja sen ykköskohta on: vaikuta poliittiikkaan. Toinen kohta: Ole äänessä. Painotetaan sitä, että pitää puuttua sinne yhteiskunnan rakenteisiin. Tavoitteen pitää olla, että ei ole hyviä tai huonoja ilmastovalintoja, vaan kaikki on hyviä valintoja.” Kuva: Linda Wendelius

 

Mikäli päästötavoitteisiin ei päästä, voivat lumiset talvet Etelä-Suomessa olla tulevaisuudessa historiaa. “Jos päästöt jatkuvat nykytahtiin, eikä sitouduta puolentoista asteen lämpenemiseen globaalisti, niin käytännössä täällä etelässä ei 2050 ole enää kun ehkä muutamana päivänä talvessa lunta”, kertoo Protect Our Winters-järjestön Kaskeala. Tällä olisi merkitystä myös esimerkiksi suomalaisten hiihto- ja laskettulutaitojen kehittymiseen tulevaisuudessa.

 

Talvikuvat: Linda Wendeliuksen kotialbumi

 

Lapin vastuullisen matkailun verkoston sata tekoa, joita tehdään jo.

Protect Our Winters – polku talvien pelastamiseen

“Matkailun vastuullisuuden portaat” –hankkeessa kehitetään vastuullisen matkailun koulutusta valtakunnallisessa yhteistyössä 

 

Artikkeli on osa eettiseen matkailuun liittyvää juttusarjaa. Seuraavassa osassa käsitellään lähimatkailua ja staycasion-ilmiötä.