Tutka

Nyky-yhteiskunnan kiire ja suorituskeskeisyys laittaa ihmisen koetukselle. Pitkään jatkunut stressi voi jopa muuttaa aivojen rakennetta. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, että aivoissa on olemassa kaksi erilaista asetusta, niin sanottua moodia, jotka vaihtelevat sen mukaan, miten ihminen toimii. 

‘’Kun olemme keskustelutilanteessa tai esimerkiksi liikenteessä, aivomme ovat jatkuvasti valmiina reagoimaan ympärillä tapahtuviin asioihin.’’ 

Liiallinen informaatiotulva voi kuormittaa ihmistä ja aiheuttaa lisästressiä. Tämän vuoksi Huotilainen suosittelee huolehtimaan siitä, että aivojen tyhjäkäynnille jätetään tarpeeksi tilaa 

Aivotutkija Minna Huotilainen.
Aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa, että aivojen tyhjäkäyntiaikaa voi löytää arjen pienistä
rutiineista, kuten tiskaamisesta tai työmatkasta.
Kuva: Otava/Kari Hautala 2016

‘’Niin sanottu tyhjäkäynti aktivoituu silloin, kun olemme sellaisessa paikassa, että meidän ei tarvitse aktiivisesti reagoida ympäristön ärsykkeisiin tai esimerkiksi vastailla kysymyksiin. Tälläisiä tilanteita voi olla sohvalla loikoilu tai saunominen.’’ 

On hyvä muistaa, että aivot eivät ole koskaan pois päältä tai vähemmällä teholla. Tyhjäkäynti kuitenkin mahdollistaa sen, että aivot voivat siirtyä sellaisiin tehtäviin, joita ne eivät voi suorittaa esimerkiksi aamuruuhkassa tai työpalaverissa, kun reagointivalmiutta tarvitaan.  

‘’Molemmat näistä aivojen asetuksista ovat tarpeellisia, mutta jos puhutaan suorituskeskeisestä ja teknologian täyttämästä ajasta aivojen tyhjäkäynti on uhattuna ja käymässä harvinaisemmaksi’’,  kertoo Huotilainen. 

Rentoutumisen tarpeellisuus korostuu stressin keskellä

Toimeliaisuus ja aktiivisuus eivät itsessään ole haitallisia asioita, mutta mikäli rentoutumiselle ei jätetä tilaa se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme. Esimerkiksi bussimatka tai ulkoilu ovat mahdollisuuksia antaa aivoille tilaa rauhoittua. 

”Ne ovat arjen pieniä asioita, joita jokainen tekee varmasti päivittäin. Tämä edellyttää tietysti sitä, että puhelinta ei käytetä tyhjäkäynnin aikana.’’

Ihminen lenkkeilee suolla.
Kuva: Siiriliina Kantola

Huotilainen toivoo, että jokainen oppisi arvostamaan rentouttavaa tekemistä yhtälailla kuin toimeliaisuutta.

‘’Varsinkin silloin, kun olemme erityisen stressaantuneita meidän tulisi jättää aikaa aivojen tyhjäkäynnille. Esimerkiksi saunavuoroa ei kannata perua kiireisen viikon keskellä, juuri silloin se on erityisen tarpeellista.’’

Älykelloissa piilee varjopuolia

Viime vuosikymmenen aikana erilaiset älykellot, niin sanotut itsensämittaamislaitteet ovat yleistyneet. Näiden avulla ihminen voi seurata esimerkiksi askeltensa määrää tai unen laatua. Minna Huotilaisen mielestä älykelloista voi hyötyä paljon, mutta laitteiden varjopuolta ei pidä unohtaa.

‘’Mikäli tilanne menee siihen suuntaan, että stressiä on jo entuudestaan ja omien elintoimintojen seuraaminen aiheuttaa vain lisästressiä, suosittelen laittamaan laitteen hetkeksi yöpöydän laatikkoon.’’ 

Myös puhelimen avulla voi seurata päivittäisten askeleiden määrää.
Kuva: Siiriliina Kantola

Huotilainen näkee myös, että älykelloihin liittyy jonkin verran ristiriitaista ajattelua.

’’Mikäli haluamme 10 000 askelta päivässä ja riittävät yöunet haluamme ne se siksi, että meillä olisi hyvä olla. Mikäli askelten ja yöunien seuranta vain lisää stressiä alkuperäinen tavoite unohtuu, eikä toteudu.”

Huotilainen kehottaa jokaista tarkastelemaan kokonaiskuvaa sekä ajattelemaan asiaa oman hyvinvoinnin kannalta. ”Mikäli älykello ei ole itselleen sopiva vaihtoehto voi omia tuntemuksiaan ja toimintoja seurata esimerkiksi päiväkirjan avulla”, Huotilainen summaa.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa (1/4) juttusarjasta nimeltä ”Suorituskeskeinen yhteiskunta välittää ihmisille ristiriitaista viestiä”. Seuraava artikkeli käsittelee pitkäkestoisen stressin vaikutusta aivoihin ja se julkaistaan 11.2.2021 verkkomedia Tutkassa.

Nostokuva: Atte Maunula

Lähteet: Minna Huotilainen – Aivot työssä luento