Älysormukset ja niiden sovellukset mittaavat ja analysoivat käyttäjänsä. Saadun datan avulla on mahdollisuus parantaa itsetuntemusta ja elämänlaatua. Liiallisuuksiin esimerkiksi unen tai liikunnan tarkkailua ei kannata kuitenkaan viedä, sillä laitteisiin on mahdollista kehittää myös epäterve riippuvuussuhde.
Kotimaiset älysormukset eroavat toisistaan sekä teknologian että käyttötarkoituksien osalta. Kokonaan suomalaisessa omistuksessa oleva Moodmetric keskittyy etenkin emotionaalisen ja kongitiivisen stressin mittaamiseen, ja sitä kautta työperäisen stressin ja myös arjen paineiden ymmärtämiseen.
“Mittari mittaa ihon sähkön johtavuuden muutosta. Tämä kertoo sympaattisen hermoston aktivaatiosta. Korkeat aktiivitasot viestivät positiivisesta tai negatiivisesta stressistä”, valaisee Moodmetricin toimitusjohtaja Niina Venho.
Myös opiskelijalle voisi olla hyötyä Moodmetricin käytöstä.
“Valmistaudut esimerkiksi tenttiin. Jälkeenpäin tarkistat, mitkä lukemasi olivat ajalta, jona yritit lukea. Jos ne olivat esimerkiksi yli 60 (asteikolla 1-100), niin sanoisin, että ei ole pystynyt keskittymään. Tällöin on hyvä miettiä syitä.”
Mittaustulokset antavat tietoon perustuvan mahdollisuuden muokata käyttäytymistä. Tällöin stressitasoja on mahdollista laskea, ja sitä kautta esimerkiksi parantaa oppimisen tai työsuorituksen laatua ja tuloksia.
Useita kansainvälisiä palkintoja voittanut Oura-sormus mittaa unen lisäksi myös esimerkiksi kehon palautumista ja päivän aikaista aktiivisuutta. Sen sensorit tarkkailevat muun muassa kehon lämpötilaa, sykettä sekä sykevälivaihtelua EKG:n tarkkuudella.
Petka Lehtinen on omistanut Oura-sormuksen muutaman kuukauden ja käyttää sitä unen mittaamiseen. Lehtisellä on käytössä myös älykello.
“Sormus seuraa unta tarkemmin käyttämääni kelloon verrattuna. Dataa tarkastellessa sormus antaa sekä määrällisesti että syvän unen osalta pienempiä lukemia kuin kello. Yön aikana sormus myös seuraa leposykettä jatkuvasti. Kello taas antaa vain muutaman arvon”, Lehtinen kertoo käyttökokemuksiaan.
Jyväskylän yliopiston lehtori Panu Moilanen (KTT, LitM) on perehtynyt liikunta- ja hyvinvointiteknologiaan. Hänen mukaansa laitteiden hyöty on siinä, että ne tekevät käyttäjänsä tietoiseksi omaan elämään ja tapoihin liittyvistä asioista. Eli esimerkiksi siitä, onko fyysinen aktiivisuus tai uni riittävää.
Laitteeseen on myös mahdollista koukuttautua, jolloin siitä tulee rengin sijaan isäntä. Pahimmassa tapauksessa laitteeseen muodostuu riippuvuussuhde, eikä esimerkiksi lenkille tule lähdettyä, jos laite ei ole toimintakunnossa. Dataa on myös mahdollista lukea väärin.
“Monet niistä tuottavat sellaista tietoa, joka liittyy aika syvällisestikin ihmisen fysiologiaan. Ilman riittävää tietoa tuloksien tulkinnasta voi henkilö pahimmillaan päätyä vääriin johtopäätöksiin – silloin saattaa lähteä korjaamaan asioita, joita ei välttämättä tarvitsisi korjata.”
Artikkelikuva: Linda Wendelius
Tutka ei tavoittanut Oura Healthiä kommentoimaan artikkelia. Lähteenä on käytetty yhtiön kotisivuja, lehdistötiedotteita, mediapankkia sekä muiden henkilöiden haastatteluja.