Tutka

Nuorisoasuntoliitto Nali ja ympäristöministeriö teettivät viime vuonna kyselytutkimuksen koskien alle 30-vuotiaiden asumista. Vuonna 2020 vastaajista 77 % halusi asua vuokralla, kun vuonna 2011 luku oli selvästi pienempi, 60 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan nuorten omistusasujien määrä on vähentynyt läpi 2000-luvun, vaikka moni haaveileekin omasta asunnosta.

Yksi onnekas haaveen täyttäjä on turkulainen Sami Häkkinen, 27.

Sami Häkkinen. Kuva: Sami Häkkisen kotialbumi.

“Valmistuin insinööriksi kolme vuotta sitten ja asuin sen jälkeen vielä pari vuotta vuokralla. Sitten minulla oli tarpeeksi käsirahaa asuntolainaa varten, ja ostin tämän nykyisen rivitaloasunnon.”

Häkkinen asuu muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta 57-neliöisessä rivitaloasunnossa. Hän kokee omistusasumisen olevan taloudellisesti järkevä ratkaisu, jos asuntoon suinkaan pääsee kiinni.

“Maksaisin vuokraa vastaavasta asunnosta vähintään yhtä paljon kuin mitä minulla nyt menee lainan lyhennykseen ja vastikkeeseen kuukaudessa.”

Kimppa-asuminen on myös vaihtoehto

Yksin asuminen on Suomessa tyypillinen asumismuoto, mutta toisaalta monet nuoret aikuiset hakevat asumiselta myös yhteisöllisyyttä. Turussa asuva Irene, 30, on asunut kimppakämpissä kahdeksan vuotta. Tällä hetkellä hän asuu kolmen kämppäkaverin ja muutaman lemmikin kanssa puutalossa Turussa.

Irene (oik.) Pena-kissa sylissään ja kämppäkaverit. Kuva: Irenen kotialbumi.

“Erityisesti aluksi sosiaalinen puoli oli syy siihen, miksi asuin yhdessä muiden kanssa. Myöhemmin se on osoittautunut myös taloudellisesti hyvin edulliseksi ratkaisuksi.”

Irenen mukaan kimppakämpässä asumisessa on tietenkin omat huonot puolensa, mutta asioista hyvissä ajoin keskusteleminen on hänen mukaansa kaikkein tärkeintä.

“Mielestäni on hyvä, että asukkaat jakavat keskenään samansuuntaiset arvot. Minulla on huonoja kokemuksia siitä, kun näin ei ole ollut. Silloin kimppa-asuminen ei ole toiminut. Kaikista tärkeintä on, että yhteisessä asunnossa vallitsee turvallisuuden tunne.”

Kaikille ihmisille ja ihmistyypeille yhteisöllinen asuminen ei kuitenkaan tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta. Sami Häkkinen ei ole koskaan nähnyt kyseistä asumismuotoa itselleen houkuttelevana.

“Olen asunut kotoa pois muuttamisen jälkeen aina yksin, joten en voisi enää kuvitella asuvani kimppakämpässä. Yksin asuessa ei tarvitse välittää muiden sotkuista tai muusta.”

Häkkisen olohuone. Kuva: Sami Häkkisen kotialbumi.

Oma kämppä vaatii säännöllisiä tuloja

Työelämä on viime vuosina pirstaloitunut, mikä on ajanut monen nuoren aikuisen tekemään töitä pätkissä. Tämä taas vaikuttaa siihen, ettei omistusasumiseen piirin päästä yhtä helposti kuin vakituista työtä tehdessä.

Sami Häkkisellä on vakituinen työsopimus.

“Vakituinen työ ja palkkatulo tuo varmuuden tunnetta lainan maksamiseen. Lisäksi olen budjetoinut oman lainani niin, että minulla jää rahaa myös elämiseen.”

Suomen hallitus päätti viime keväänä nostaa ASP-lainojen enimmäismäärää erityisesti isoissa kasvukeskuksissa. Tällä päätöksellä tavoitellaan sitä, että yhä useampi nuori aikuinen pääsisi omistusasumisen piiriin. Vielä on epäselvää, kuinka päätös tulee vaikuttamaan maamme asumisrakenteeseen.

Kimppa-asuminen ei sekään tarkoita välttämättä automaattisesti vuokralla asumista. Kokenut yhteisasuja Irene haaveilee itsekin omistusasumisesta.

“Olen ajatellut, että omistusasunnonkin voisi hankkia yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

Lähteet:

Tilastokeskus: nuorten aikuisten asuminen

Ympäristöministeriö: alle 30-vuotiaiden asumista koskeva kyselytutkimus