HelMet-kirjastot avasivat syyskuun alussa ilmaiset internet-elokuvat kirjaston käyttäjille. Turun kirjasto on kiinnostunut ottamaan e-elokuvia osaksi aineistoaan.
[metaslider id=1973]
”Varsinaisia virallisia keskusteluja ei ole vielä aloitettu”, kertoo kirjastonhoitaja Aki Pyykkö, jonka työtehtävät ovat usean kuukauden ajan keskittyneet kirjaston e-aineistoon.
E-elokuvapalvelun hankkimisen haasteeksi nousevat raha ja tekniikka. Pyykön ennusteen mukaan palvelu hankittaisiin kaikkiin Vaski-kirjastoihin, joita on yhteensä 43 Varsinais-Suomen alueella.
Pyykkö uskoo vahvasti, että e-elokuville olisi kysyntää Turussa.
”Dvd- ja BlueRay-elokuvat ovat hyvin lainattua materiaalia. Niissä ei ole samaa poistoilmiötä kuten kirjoissa. Käytännössä voidaan siis sanoa, että kirjastossa ei ole sellaista elokuvaa, jota ei lainattaisi.”
Hankinnat riippuvat budjetista
”Odotamme Helsingin e-elokuvapalvelun käyttäjätietoja, jotta voimme miettiä, onko Turun kannattavaa ottaa e-elokuvat osaksi aineistoa”, Pyykkö kommentoi tietoisena siitä, että kirjaston vuosibudjetti ei ainakaan ole kasvamassa.
Kirjaston kokonaisbudjetti oli vuonna 2012 noin 11 miljoonaa euroa. Aineiston hankintaan oli varattu noin 1,6 miljoonaa euroa, joka vastaa 14 prosenttia budjetista.
E-kirjoihin kului vuonna 2012 aineistobudjetista 0,8 prosenttia. E-lehdistä kirjasto maksoi kaksinkertaisesti verrattuna e-kirjoihin. E-kirjojen budjetti kasvaa tämän vuoden tilastoissa, sillä uusi OverDrive-kirjapalvelu avattiin kesällä.
Vuonna 2012 Turun kirjasto hankki kirjoja noin 45 000 kappaletta ja Vaski-kirjastot yhdessä e-kirjoja 450. E-kirjoja ei poistettu aineistosta, mutta kirjoja poistettiin vähän alle 47 000.
E-aineiston lainaaminen on kasvusuunnassa
”Tammi–heinäkuun mittauksessa Ellibs-kirjojen käyttäjämäärä on viisinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Vaikka käyttäjät ovat nousussa, suurista luvuista ei silti vielä puhuta. Alkuvuoden aikana e-kirjoilla oli noin 1500 lainauskertaa”, Aki Pyykkö toteaa.
Eniten Turun kirjaston e-palveluista hyödynnetään e-lehtiä. ePressillä on noin 5 000 käyttökertaa vuodessa ja PressDisplaylla noin 10 000.
”Ongelmana on suomenkielisten teosten ja kaunokirjallisuuden puute, joka monesti johtuu kustantajien haluttomuudesta antaa teos kirjastokäyttöön.”
Turun kirjasto avasi kesällä toisen kirjapalvelun, OverDriven. Palvelussa on suuri määrä englanninkielistä aineistoa, pieni valikoima ruotsinkielisiä kirjoja sekä muutamia äänikirjoja.
E-aineiston käytettävyydessä on vielä kehitettävää
Turun kirjastossa olevien e-palvelujen käyttö vaatii erillisen Adobe Digital Editions -lukuohjelman, jonka voi vapaasti ladata verkosta omaan lukulaitteeseen. Lukulaitteita on myös mahdollista saada kirjastosta. Kirjapalveluissa voi olla vain yksi lainaaja kerrallaan. E-lainat palautuvat itsestään.
Aki Pyykkö kokee, että e-aineiston tulisi olla paremmin lukijan saavutettavissa.
”Helmet-kirjastot ottivat kokeiluun Ebib-palvelun, jossa pääsee lukemaan kirjoja suorana streamina ilman erikseen vaadittua lukuohjelmaa. Se on saanut hyvän vastaanoton.”
[vimeo id=”74709375″/]
[tabs] [tab title=”Kirjaston e-elokuvat Suomeen ensimmäisenä Pohjoismaista” ]
HelMet-kirjaston asiakkaat pääsivät luomaan kirjastokortillaan käyttäjätunnuksen IndieFlixiin syyskuun alussa. HelMet-kirjasto on ensimmäinen Pohjoismaa, jossa palvelu on otettu käyttöön. Ruotsin kirjastoissa on suunniteltu palvelun avaamista asiakkaille.
IndieFlix on ollut kirjaston henkilökunnalla koekäytössä keväällä.
”Jo uutisointivaiheessa ennen palvelun virallista käyttöönottoa saimme asiakkailta paljon hyvää palautetta. Myös esimerkiksi Turusta ja Tampereelta tuli tiedusteluja, että voiko elokuvia katsoa kyseisistä kaupungeista. Se ei valitettavasti ole mahdollista”, kertoo e-informaatikko Marja Hjelt Helsingin kaupunginkirjastosta.
Recorded Booksin tarjoama IndieFlix on ainoa palvelu maailmassa, jolla on kirjastolisenssi e-elokuviin.
HelMet-kirjastolla on tällä hetkellä käynnissä yhdeksän kuukauden mittainen testijakso, jonka perusteella päätetään e-elokuvapalvelun lopullisesta muodosta.
”Sähköiset palvelut hinnoitellaan palvelualueen väestömäärän mukaan, mutta todellisuudessa hinta ei ole verrannollinen palvelualueen asiakasmäärään. Testijakson aikana tutkimme, kannattaako palvelu todella ostaa.”
IndieFlixin toimintaa testataan ensin Helsingissä, jonka jälkeen kirjasto kertoo tuloksista alan sisällä.
”Jonkun täytyy olla aktiivisena avaamassa uusia suuntia. Kirjaston tulee olla mukana ajan kehityksessä. Sähköistyminen luo paineita, sillä se vaatii uutta osaamista ja otetta asioihin”, Hjelt pohtii.
Hän kuitenkin uskoo kirjaston roolin säilyvän.
”Kirjasto ei katoa mihinkään. Kirjaston tehtävänä on kansalaisten yhdenvertaisuuden luominen ja taloudellisen epätasapainon poistaminen. Kirjasto on aina tarjonnut reuna-aineistoja, joten IndieFlixin elokuvakokoelma tukee yhdenvertaisuusajattelua. Jokaisella on oikeus sivistää itseään elokuvilla.”
[/tab] [tab title=”Tietoa kirjaston e-elokuvista” ]
Maailmanlaajuisesti ainoa kirjastoille e-elokuvia tarjoava yritys on Recorded Books LLC., joka on hankkinut tarvittavat lisenssit e-elokuvien saamiseksi kirjastoihin. Recorded Booksin käyttämä elokuvapalvelu on nimeltään IndieFlix.
Ensimmäiset kirjastojen e-elokuvat avattiin USA:ssa tämän vuoden alussa.
HelMet-kirjasto avasi IndieFlixin asiakkaidensa käyttöön 3.9.2013. Ensimmäisen viikon aikana palvelulla oli rekisteröityneitä käyttäjiä noin 3300. Elokuvien katseleminen on ilmaista.
HelMet otti e-elokuvat aineistoonsa ensimmäisenä Pohjoismaista.
IndieFlix tarjoaa elokuvia kirjastojen lisäksi myös yksityisille asiakkaille kuukausimaksua vastaan. Palvelun tilanneilla kirjastoilla ei ole koko InfieFlixin tarjontaa käytössään. HelMet-kirjaston asiakkaat näkevät palvelussa noin 2500 elokuvaa.
Useimmat elokuvat ovat joko englanninkielisiä tai englanniksi tekstitettyjä.
IndieFlixin elokuvat ovat pienten ja itsenäisten independent-elokuvatuottajien teoksia. Monet elokuvista ovat saaneet palkintoja maineikkailla elokuvafestivaaleilla, kuten Cannesissa ja Sundancessa.
IndieFlix toimii tietokoneissa, tableteilla tai älypuhelimissa. Palvelun käyttö vaatii RBdigital Gateway –tilin.
[/tab] [/tabs]