”Olen opiskellut ensin fysiikkaa yliopistolla vähän aikaa, sitten talousmaantiedettä kauppakorkeassa. En siis lainkaan kääntämistä.”
Jaana Kapari-Jatalla tuli viime vuonna täyteen 30 vuotta kääntäjäntyössä. Hänen kynästään ovat nykyään kaikille tutut sanat Tylypahka, huispaus, hirnyrkki ja moni muu J.K. Rowlingin Harry Potter maailmaan kuuluva asia, vaikka hänellä ei ole alan koulutusta. Miten hän onkaan päätynyt kääntäjän työhön ja mitä kaikkea kolmeen vuosikymmeneen on mahtunut?
Kapari-Jatan kääntäjän ura alkoi vuonna 1988 omatoimisuuden ansiosta ja lukemisen ilosta.
”Olen aina lukenut paljon. Tein myös jossain vaiheessa oikolukua. Kerran sitten päätin tehdä näytekäännöksen ja sain ensimmäisen työni.”
Kerta riitti ja Kapari-Jatan ensimmäinen käännös oli Neiti Etsivä ja teatterilaivan arvoitus. Ensimmäisen käännöksen jälkeen hän on kääntänyt Neiti Etsiviä yli kahdenkymmenen kirjan verran.
Kapari-Jatta on uransa aikana kääntänyt paljon erilaisia tekstejä; Romaaneja, esseitä, novelleja, lastenkirjoja ja jopa kevyitä tietokirjoja. Hän kertoo kääntäneensä myös aika paljon nuorten kirjoja ja tämän takia kustannusyhtiö Tammi pyysikin häntä kääntämään Harry Potterit, joista ensimmäinen, Viisasten kivi, ilmestyi vuonna 1998.
”Siellä (Tammella) tunnettiin minut ja ominaislaatuni ja ehdotettiin, että haluaisitko suomentaa tämän.”
Tässä vaiheessa sarjan suosio ei käynyt edes kääntäjän mielessä, vaikka kirja tuntui hyvältä ja erilaiselta.
Suosio kuitenkin kasvoi niin suureksi, että Kapari-Jatta pääsi palaamaan Potterien maailmaan Kirottu lapsi -näytelmän myötä, joka jatkaa tarinaa 19 vuotta myöhemmin.
”Ensin ihmettelin, että onko tämä nyt tarpeellista. Sitten pääsisin tarinaan käsiksi ja huomasin, että totta kai!”
Kapari-Jatta jätti muut työnsä hetkeksi sivuun, sillä uusi käännös piti saada nopeasti ulos. Käännösprosessi olikin tällä kertaa vähän erilainen, sillä kyseessä olikin näytelmä.
”Näytelmässä pitää osata lukea enemmän rivien välistä. Pitää nähdä mielessään teatteri ja sen näyttämö. Kääntämisessä suurimmat haasteet ovat kirjailijan äänen, kirjan hengen ja rytmin löytäminen”
Kapari-Jatta lisää naurahtaen, että työn suurimpiin haasteisiin kuuluu myös istuminen.
Hän sanoo nyt käännösputken olevan taas päällä, viitaten Ihmeotukset ja niiden olinpaikat elokuvien käsikirjoitusten kääntämiseen.
”Käännösprosessi alkaa tietysti lukemalla. Joskus on vähän aikaa ensin tuijotettava kirjaa. Kokonaisuus itsessään koostuu monista puolikkaista. Puolet lukemista, puolet kirjoittamista, puolet miettimistä, puolet oheistoimintaa ja varmaan vielä joku muukin puolikas mahtuu kokonaisuuteen.”
Kirjoittaessa täytyy tukeutua myös omiin tuntemuksiinsa ja hakea fiilistä ja inspiraatiota omasta elämästä. Näin kävi esimerkiksi Harry Potterin Hagridin puheen kohdalla.
”Hagrid ei puhu mitään oikeaa murretta, vaan murteen illuusiota. Vaikutteita hahmon puheeseen otin omasta Taatastani eli äitini isästä. En niinkään alueesta.”
Tiettyjen sanojen keksiminen vie myös oman aikansa
”Välillä sanat käyvät läpi tosi monta variaatiota. En ole laskenut, mutta voi olla, että hyvinkin yli kymmenen. Aikaa meni esimerkiksi Villisilmä Vauhkomielen (eng. Mad-eye Moody) ja Kalkaroksen (eng. Snape) keksimiseen. Välillä ne loksahtavat heti.”
Tällä hetkellä Kapari-Jatta kääntää uutta nuorten sarjaa Nevermoor – Morriganin koetukset, jonka on kirjoittanut Jessica Townsend. Sarjan toinen osa Meinioseppä ilmestyy tämän vuoden keväällä.
Sarjaa on verrattu paljon Harry Pottereihin ja Kapari-Jattakin näkee yhtäläisyydet.
”Sarja jatkaa ikään kuin samaa genreä. Sarjan kirjailijakin on maininnut yhtäläisyyksistä, mutta on niissä paljon erojakin.”
Käännetty maailma on neljän jutun juttusarja, jossa tutustutaan kääntäjien työhön kirjojen, runojen, näytelmien ja elokuvien tekstitysten kääntämisen parissa.