Turun yliopiston lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis suhtautuu epäilevästi kansalaisaloitteeseen eutanasian laillistamisen puolesta, koska lakialoite tulee yksityishenkilöiltä.
[metaslider id=28048]
”Aktiivisen eutanasian sallimiseen ei ole vielä valmistauduttu, koska lakialoite tulee terveydenhuollon ulkopuolelta. En näe syytä, miksi siihen pitäisi varautua. Ainoa argumentti, joka on tuotu ikään kuin uutena on se, että ihmiset elävät nykyisin entistä pidempään ja sairaampina”, Veikko Launis kertoo.
Jos lakialoite saa tuulta siipiensä alle ja päätyy eduskunnan käsiteltäväksi, tarkastellaan kaikkia näkökulmia jonkun mallin mukaisesti. Silloin tarkasteltaisiin lainsäädäntöä ja etsittäisiin vertailevaa tietoa muista maista.
”Jos terveydenhuollossa pitäisi lähteä tekemään jotain, niin rajaamaan todellista tarvetta ja kontrolloimaan ympäristöä. Minkään toimenpiteen laillistaminen ei toimi sillä tavalla, että kaikkien halukkaiden toiveet toteutettaisiin ilman tiukkaa arviota”, Launis sanoo.
[pullquote align=”right”]”Useat eivät ajattele, miltä tuntuu olla se, joka kääntää koneen kiinni tai annostelee myrkyn.” ̶ Veikko Launis[/pullquote]
Kansalaisaloite on saanut allekirjoituksia 18.11.2016 mennessä noin 34 400. Aloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta edetäkseen eduskuntaan käsiteltäväksi. Allekirjoittaneista muodostuu kuva, että heillä olisi tarve tälle toimenpiteelle. Todellisuudessa tämä ihmisjoukko ei ole eutanasian asiakkaita, vaan heillä on mielipide.
”Käytännössä vuodessa tulisi olemaan maksimissaan kymmenen eutanasiapotilasta, mikäli lääketiede onnistuu omassa tehtävässään. On eri asia surmata joku kuin toivoa omaa kuolemaansa. Useat eivät ajattele, miltä tuntuu olla se, joka kääntää koneen kiinni tai annostelee myrkyn”, Launis kuvailee.
Hollannissa lääkäreille omat tukiryhmät
Launiksen mukaan lähtökohtaisesti eutanasia ei kuulu lääkärin etiikkaan. Kuitenkin noin kolmasosa suomalaisesta lääkärikunnasta kannattaa eutanasiaa. Hollannissa taas esimerkiksi yhdeksän kymmenestä (tieto vuodelta 2003) syöpälääkäristä on valmis toteuttamaan eutanasian, mutta psykiatriset lääkärit ovat kielteisempiä, vaikka Hollannissa psyykkinen ja fyysinen kipu luokitellaan samalla tavalla.
”Eutanasia on henkisesti raskasta lääkäreille. Lääkäreillä on oma “Balint group”, joka on heidän tukiverkostonsa toimenpiteen suorittamisen jälkeen. Se on heidän tapansa huolehtia hyvinvoinnistaan, kuten hoitava lääkäri huolehtii omaisten hyvinvoinnista ja kysymyksistä toimenpiteen jälkeen”, kertoo hollantilainen lasten ja nuorten psykiatrian professori Rutger Jan Van Der Gaag.
Hollannissa erikoislääkäreinä toimii ryhmä monipuolisia lääkäreitä. Niin sanottujen SCEN-lääkäreiden tehtävänä on konsultoida kollegoja eutanasiaan liittyvissä asioissa. He antavat neuvoja, jos eutanasiapyynnöt herättävät epäilyjä ja he tarkastelevat ja tutkivat menettelytapoja. SCEN-lääkärit kouluttaa hollantilainen lääkäriliitto KNMG.
Eutanasia ei ainut vaihtoehto
Noin 3,9 prosenttia kaikista Hollannin kuolemista on eutanasiakuolemia. Vuonna 2015 Hollannissa tehtiin 47 300 eutanasiapyyntöä, joista 5 500 toteutettiin.
”Suurin osa eutanasioista ei toteutunut, koska ehdot niiden toteutumiselle olivat puutteelliset. Näissä tapauksissa oli mahdollista käyttää muita hoitomenetelmiä. Eutanasian suorittamiselle on tarkat kriteerit ja tehtyjä eutanasioita valvotaan tarkasti”, Van Der Gaag toteaa.
Suomessa on jo käytössä erilaisia tapoja aktiivisen eutanasian lähimaastossa. Esimerkiksi hoitotahdon ilmaus, jolloin voimakkaista kivuista kärsivä potilas voi keskustella lääkärin kanssa tajunnan madaltamisesta niin, ettei potilas ole enää tietoinen tai tunne kipua. Potilas voi esittää hoitotahdon rajauksena, että hän kieltäytyy kaikesta muusta hoidosta, esimerkiksi nesteytyksestä.
”Lääkärit suosivat ammattikuntana yleisesti ottaen vaihtoehtoisia hoitomuotoja eutanasialle, kuten kivunlievittämistä eri muodoissa, tutkimuksen tehostamista ja kaikkia keinoja, jotka vähentäisivät potilaiden eutanasiapyyntöjä”, Launis lisää.
[note color=”#d3d3d3″]
Faktaa eutanasiasta
[/note]