[metaslider id=12230]
Viime vuonna potilasvahinkoilmoituksia tehtiin potilasvakuutuskeskukselle melkein 7800. Näistä vain 30 % eli 2400 ilmoitusta johti korvauksiin.
Potilasvakuutuskeskus tekee päätöksen korvattavuudesta asiakirjojen kuten sairaskertomusten perusteella. Potilaalta saadaan lyhyt kuvaus siitä mitä tilanteessa tapahtui. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jutta Järvelinin mukaan voi olla, että potilasvakuutuskeskuksen käyttämistä tietolähteistä ei tule ilmi kaikki asiaan vaikuttaneet seikat.
“Ulkomailla on tehty tutkimuksia, joissa on vertailtu potilaiden sairaalahoitojakson aikana tehtyjä haastatteluja potilaskertomuksiin. On havaittu, että potilaat osaavat kertoa haittatapahtumista, jotka eivät ilmene sairaskertomuksista.”
Järvelinin mukaan tämä on ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain.
“Potilasvakuutuskeskuksen tietolähteet ovat varmaankin tällä hetkellä parasta aineistoa kohtuullisin kustannuksin saatavilla. Ongelmaan ei ole helppoja ratkaisuja.”
Potilaiden edustus puuttuu
Potilasvakuutuskeskuksessa asiakirjat menevät ensin asiantuntijalääkärille, jonka jälkeen korvauskäsittelijä tekee korvauspäätöksen. Korvauslakimies Elina Muukkosen mukaan lääkärin lausuntoa ei välttämättä noudateta suoraan vaan päätöstä tehdessä otetaan huomioon myös potilasvahinkolaki ja korvauskäytännöt. Vakuutuskeskuksessa ei ole potilaan edustajaa esimerkiksi potilasliitosta. Muukkonen ei pidä asiaa ongelmana. Hänen mukaansa potilaan näkemys tulee esille vahinkoilmoituksessa.
Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistisen mukaan korvausten oikeellisuuteen tulisi suhtautua kriittisesti, koska luvut tarkoittavat sitä että valtaosa potilaista olisi ollut väärässä epäillessään potilasvahinkoa.
Potilasvakuutuskeskuksen korvauslakimiehen Elina Muukkosen mukaan potilasvahinkoilmoitukset hylätään usein, koska ne on tehty väärin perustein.
“Monet ihmisten kokemista hoidon mutkistumisista ovat perussairauden etenemistä tai hoitamiseen liittyviä komplikaatioita, jotka eivät ole potilasvahinkolain perusteella korvattavia.”
Potilasasiamiehen apu ei ole riittävä
Potilasasiamiehet auttavat potilaita tarvittaessa korvausten hakemisessa terveydenhuollon yksiköissä. Päätoimisia potilasasiamiehiä on 18. Potilasliiton Paavo Koistisen mukaan potilaat eivät kuitenkaan saa tarpeeksi tukea hoitavasta yksiköstä.
“Juridista osaamista on hirveän harvalla potilasasiamiehellä. Potilasasiamies neuvoo ja opastaa hakemuksessa, mutta siihen se sitten päättyy. Osa-aikaisten potilasasiamiesten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, eikä yksityisellä sektorilla ole useinkaan tiedossa kuka on potilasasiamies.”
Koistinen korostaakin, että heti kun alkaa tehdä vahinkoilmoitusta pitäisi kääntyä korvaushakemuksiin erikoistuneen juristin puoleen. Jos juristi on ollut heti alkuvaiheessa mukana, hakemus on mennyt useammassa tapauksessa läpi.
Käräjöinti voi tulla kalliiksi
Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä voi valittaa potilasvahinkolautakuntaan. Viime vuonna ratkaisusuosituspyyntöjä tuli yli tuhat, mikä on 15 prosenttia perusteratkaisujen määrästä. Näistä vain 17 prosenttia johti vahingonkärsineen kannalta myönteiseen lopputulokseen.
Paavo Koistisen mukaan harva lähtee enää tästä eteenpäin valittamaan käräjäoikeuteen. Edes moni asiantuntija ei lähde potilaan mukana käräjille, koska he ovat huomanneet etteivät asiat muutu.
“Talvella muutama opiskelija oli valittanut käräjäoikeuteen asti. He hävisivät ja joutuivat näin ollen maksamaan omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi myös potilasvakuutuskeskuksen kustannukset. Luottotiedotkin olivat menneet opiskelijoilta tämän seurauksena.”
[note color=”#d3d3d3″]Faktat
[/note]