Tutka

[metaslider id=13095]

Jätevesien mukana tulleiden hormonijäämien haitat on huomattu jo vesistöissä, joissa eliöiden sukupuolierot vääristyvät. Hormonihäiriköitä ovat kemialliset ja luonnolliset yhdisteet, jotka voivat häiritä eliöiden hormonitoimintaa.

”Esimerkiksi ehkäisypillereiden etinyyliestradioli saattaa vääristää kalojen sukupuolijakaumaa, jolloin siitä tulee naarasvoittoinen. Naaraiden sukupuolielinten maskuloitumista on puolestaan havaittu  nilviäisillä”, sanoo Turun yliopiston tutkija  Annika Adamsson.

Ympäristötekniikan tohtori ja vesialan tutkija Niina Vienon mukaan hormonihäiriköitä päätyy ympäristöön esimerkiksi jäteveden puhdistamoilta ja teollisuudesta.

”Suurin kuormittaja on ihmisten toiminta ja meistä syntyvät jätteet.”

Vieno kertoo, että hormonihäiriköiden lähteitä ovat muun muassa tekstiiliteollisuuden värjäämis- ja puhdistusaineet sekä ftalaatit eli muovin pehmentimet. Palamisen ja kloorauksen sivutuotteena syntyvä dioksiini säilyy pitkään ja on erittäin myrkyllinen ympäristölle.

Hormonaliset haitta-aineet syynä köyhään sperman laatuun?

Adamsson on tutkinut rottakokeilla eri kemikaalien vaikutusta raskaana olevan rotan sikiöön. Tuloksissa huomattiin sikiön kiveksissä hormonitoiminnan nopeita muutoksia.

”Olemme kiinnostuneet nimen omaan sikiövaiheesta, koska monet lisääntymishäiriöt saavat alkunsa sikiöaikaisen kehityksen aikana.”

Nisäkkäillä koiraiden sukupuolinen erilaistuminen ja sukupuolenmukainen kehitys ovat riippuvaisia androgeeneistä eli testosteronista. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että hormonaliset haitta-aineet voivat vahingoittaa syvästi koe-eläimissä niiden lisääntymisterveyttä.

”Jotta koiraasta tulee koiras, on sikiökaudella pakko olla testosteronituotantoa. Jos hormonibalanssia häiritään raskauden aikana, se voi vaikuttaa siihen miten eliö kehittyy”, Adamsson summaa.

Hän muistuttaa fysiologian tohtori Jorma Topparin ja tanskalaisryhmän tutkimuksesta, joissa verrattiin suomalaisten ja tanskalaisten spermaa.

”Tanskalaisten siittiöiden laatu on ollut historiallisesti huonompi kuin suomalaisten. Sperman laatu ja määrä oli myös heikompi kuin suomalaisilla. Jostakin syystä Suomi on ottamassa Tanskan tilannetta kiinni. Tanskalaiset ovat jo saavuttaneet pohjatason, mutta suomalaiset seuraavat perässä.”

Yhtenä potentiaalisena vaikuttajana sperman laadun heikkenemiseen pidetään ympäristö -ja hormonaalisia haitta-aineita.

Kehossa voi muhia kemikaalicocktail

”Jos jokainen meistä menisi verikokeisiin, niin varmasti löytyisi ympäristömyrkkyjä elimistöstä. Se on itsestään selvää.”

Adamssonin mukaan ihmiset altistuvat suurelle joukolle erilaisia kemikaaleja. Kemikaalicocktailin vaikutus voi olla merkittävämpi kuin yksittäisen aineen ja näin ollen vaikuttaa myös ihmisten lisääntymisterveyteen.

Vieno on asiasta samaa mieltä.

”Täytyy muistaa, että meidän ihmisten toiminnasta syntyvä kemikaalikuorma on tuhansia aineita, jotka mahdollisesti voivat hajota toisiksi aineiksi. Se on se yhteisvaikutus mikä huolestuttaa.”