Monet nuoret pohtivat ekologisempia tapoja kuluttaa. Eräs keino kulutuksen hiilijalanjäljen vähentämiseen on vapaaehtoinen päästöjen kompensointi. Esimerkiksi vaatejätti Zalando tarjoaa nettikaupassaan tilauksen hiilijalanjäljen kompensointia 25 sentin lisämaksusta.
“Kompensaatio tarkoittaa syntyneen ilmastohaitan hyvittämistä toisaalla eli kumotaan aiheutettu ilmastohaitta vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain toisessa paikassa”, kertoo Outi Haanperä, Sitran ilmasto- ja luontoratkaisujen johtava asiantuntija.
Kompensaatiopalvelut perustuvat erilaisiin sertifikaatteihin. Kolmas osapuoli on käynyt läpi ehdotetut ympäristöhankkeet, ja ihannetilanteessa ne täyttävät tietyt laatuvaatimukset.
“Sertifioidut kompensaatiopalvelut ovat parempia kuin sertifioimattomat”, Haanperä sanoo.
Päästöjen kompensointi on voittoa tavoittelevaa toimintaa, jossa liikkuvat suuret rahat. Finnwatch arvioi raportissaan kompensaatiobisneksen kasvavan satojen miljardien arvoiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Zalandon sivuilla kompensaatiopalveluiden kerrotaan olevan Gold Standard ja Verra VCS-sertifikaattien alaisia. Hankkeiden kerrotaan olevan esimerkiksi CO2-poistohankkeita Kolumbiassa, Etiopiassa, Panamassa, Ugandassa ja Indonesiassa.
Yritys ei tarkenna, millaisia toimia tämä käytännössä tarkoittaa.
Finnwatchin mukaan noin 40 % markkinoilla olevista kompensaatiopalveluista oli vuonna 2019 metsähankkeita. Metsähankkeissa istutetaan hiilinieluja ja suojellaan metsäalueita. Muita hanketyyppejä on esimerkiksi hiilidioksidin poistaminen suoraan ilmasta.
Zalandon käyttämä Gold Standard -sertifikaatti edellyttää muitakin kestävään kehitykseen liittyviä hyötyjä kuin ilmastohyötyjä, esimerkiksi paikallisen työllisyyden parantamista.
Esimerkiksi puiden istuttamiseen liittyy monia ongelmia. Hankkeet voivat kaatua esimerkiksi metsäpalojen, kuivuuden tai laittomien hakkuiden seurauksena.
Kaiken keskiössä on kompensaatiopalveluiden priorisointi. Outi Haanperän mukaan hiilineutraaliuteen tulisi pyrkiä ensisijaisesti vähentämällä päästöt minimiin, ja vasta sitten kompensoimalla loput.
Päästöjen kompensoiminen on nykyään kuitenkin halpaa, ja se tuntuu usein helpommalta ratkaisulta sekä kuluttajille että yrityksille.
“Kompensaatioiden tarkoitus ei ole hyvittää kaikkia tämänhetkisiä ilmastopäästöjä. Maailmasta loppuisivat kompensaatiohankkeet, eikä päästöjä saada painettua nettonollaan pelkästään niiden avulla.”
Outi Haanperä Sitran ilmasto- ja luontoratkaisujen johtava asiantuntija
Kompensaatiopalvelun ostaminen kuulostaa nykynuoren ilmastoahdistuneessa mielessä ekoteolta ja vähentää ostoksesta syntynyttä häpeää. Tätä kutsutaan kompensaatiofantasiaksi: palvelu ostetaan ilman sen enempää tutkimista, sillä sen luotetaan toimivan.
Vastuu tuotteiden hiilijalanjäljestä ei kuitenkaan kuulu kuluttajan, vaan yrityksen harteille. Toisin ei saisi myöskään markkinoida.
“Se, että todella paljon mainostava pikamuotia myyvä yritys tarjoaa myös kompensointimahdollisuuden, on viherpesua ja vastuun ulkoistamista kuluttajalle”, Lumme sanoo.
Palveluiden uskottavuus kasvaisi, jos yritykset olisivat toiminnassaan läpinäkyvämpiä.
Kansainvälinen kauppakamari ICC on esimerkiksi linjannut, että kompensaatiohankkeiden ajankohta ja ympäristövaikutusten laajuus tulisi aina tuoda esiin kuluttajalle.
Toimiessaan kompensaatiopalvelut voisivat lisätä ihmisten ymmärrystä kuluttamisen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.
“Kompensaatiopalvelut voivat tuoda esiin kuluttamiseen liittyviä ilmastohaittoja, kun päästöjen hinta lisätään tuotteen alkuperäiseen hintaan”, Haanperä sanoo.
“Ilmastokriisi on edennyt jo niin pitkälle, että päästöjen vähentämisen lisäksi meidän täytyy saada aikaan negatiivisia päästöjä. Kompensaatiot voivat toimia tässä yhtenä keinona negatiivisten päästöjen edistämiseksi.”
Zalando kieltäytyi haastattelusta.