Tutka

Yksi suurimmista ongelmista kahvin tuotannossa on sen aiheuttama metsäkato. Global Forest Watchin mukaan vuosina 2015–2017 Suomeen tuodun kahvin viljely aiheutti noin tuhat hehtaaria metsäkatoa.

“Teettämämme selvityksen mukaan kahvi on merkittävin suomalaisten kuluttama tuote jolla on metsäkatovaikutuksia”, kertoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

WWF:n metsäkatoraportista selviää, että vuonna 2017 Suomeen tuodusta kahvista melkein puolet oli peräisin metsäkadosta kärsivistä maista. Merkittävimpiä metsäkatomaita ovat Brasilia, Peru ja Honduras.

Kahvia kasvatetaan trooppisten sademetsien alueella, ja viljelyn lisääntyessä metsää raivataan tieltä pois sitä mukaan.

“Metsillä ei valitettavasti ole niin suurta rahallista arvoa viljelijöille, minkä takia houkutus raivata metsiä kahviviljelmien tieltä on suuri”, Kaukonen kertoo.

Maija Kaukonen, kuva: WWF Suomi

Metsää ei aina raivata suoraan kahvin viljelyn vuoksi. Kahvia tuottavat pienviljelijät voivat joutua siirtämään oman ruoan tuotantonsa metsään, kun kysynnän lisääntyessä valmiille pelloille istutetaan kahvipensaita.

Lisäksi uusille viljelmille on tarvetta jatkuvasti, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten kuivuus ja rankkasateet ovat tuhonneet aiempia kahvisatoja. Satojen menetykset ovat näkyneet Suomessakin kahvin hinnan nousuna.

Suomalaisten kahvijalanjälkeen sisältyy metsäkadon lisäksi muitakin hiilijalanjälkeä kasvattavia tekijöitä. Lisäksi kahvinjuonti tuottaa sosiaalisia ongelmia, sillä esimerkiksi viljelijät eivät aina saa riittävää rahallista korvausta työstään.

Pauligin sivuston mukaan kahvin hiilijalanjäljestä 68% syntyy tuotannosta ja prosessoinnista. Kahvin valmistamisesta, jätteestä ja astioiden pesusta muodostuva osuus on noin 30%. Kuluttajan vaikutukset ovat siis suuremmat kuin esimerkiksi kahvin kuljetus, jonka hiilijalanjälki on alle neljä prosenttia.

Litroja menee viemäristä alas

Suomalaisten kahvihävikin määrä on suurta. Suomalainen heittää noin kaksi litraa kahvia pois vuodessa, kertoo Luken (Luonnonvarakeskus) yhteistyössä Pauligin kanssa tehty tutkimus vuodelta 2020. Määrä on jopa neljä litraa kotitaloutta kohden. Suurin osa hävikistä syntyy, kun kahvia keitetään liikaa.

Kahvihävikin suuruuteen vaikuttaa ihmisten suhtautuminen. Kahvi koetaan Kaukosen mukaan perustuotteena, ja sitä on tarjolla joka paikassa pannukaupalla.

“Kahvihävikistä puhuminen on vielä alkutekijöissä, kun vertaa esimerkiksi ruokahävikkiin”, Kaukonen sanoo.

Tietoisuuden lisääminen on hänen mielestään keino pienentää hävikkiä.

WWF ja Paulig ovat kumpikin listanneet sivuillaan keinoja kahvihävikin pienentämiseksi. Kahvia tulee keittää vain sen verran kuin on juojia, ja ylijäämäkahvi tulee laittaa termospulloon poisheittämisen sijaan.

EU sallii edelleen kauppojensa hyllyille metsäkatotuotteita

Euroopan komissio julkaisi viime vuoden lopussa lakialoitteen, joka estäisi tietyt metsäkatoa aiheuttavat tuotteet EU:n markkinoilla. Sääntely koskee muun muassa kahvia.

”Aloite ei ole täydellinen, mutta kuluttajan kannalta hyvä”, Kaukonen pohtii.

Jos laki tulee voimaan, kuluttajan ostoskoriin päätyy entistä vähemmän metsäkatoon vaikuttavia tuotteita.

Lailla tulee olemaan vaikutuksia erityisesti kolmansiin maihin ja näin ollen yksittäisiin pienviljelijöihin.

Kaukonen uskoo, että lainsäädännöllä tulee olemaan efektivaikutus tuottajamaiden lainsäädäntöihin: ”WWF uskoo maiden, jotka ovat riippuvaisia EU:sta, parantavan vastuullisuuttaan.”

WWF:n metsäkatoraportista käy ilmi, että EU on yksi suurimpia metsäkatoa aiheuttavista alueista. Muita metsäkatotuotteita ovat kahvin lisäksi esimerkiksi soija, palmuöljy, naudanliha ja puutuotteet.

Artikkeli on ensimmäinen osa kahvin metsäkatovaikutuksia koskevaa juttusarjaa. Toisen osan pääset lukemaan tästä.

Löfbergsin tiedote kahvihävikistä

Pauligin tiedote kahvihävikistä

Valtioneuvoston tiedote EU-lainsäädännöstä

Forest Trends:n raportti

WWF:n raportti metsäkadosta

Luken tutkimus suomalaisten kahvinkulutuksen vaikutuksista