Tutka

[metaslider id=9591]

Puolueiden kriteerit ehdokkaiden valinnassa vaihtelevat puolueittain. Suuremmilla puolueilla ehdokkaiden tunnettavuus ja aikaisemmat luottamustehtävät nousevat tärkeimmiksi kriteereiksi. Pienpuolueilla tunnetun ehdokkaan saaminen on vaikeampaa, joten sopivuus puolueen arvoihin nousee tunnettavuutta tärkeämmäksi tekijäksi.

Perussuomalaisten vaalikoordinaattorin Pekka M. Sinisalon mukaan puolueen tärkeimpiä kriteerejä ovat ehdokkaan kielitaito, perussuomalaiset arvot ja aikaisempi kokemus luottamustehtävissä toimimisesta. Sinisalon mukaan kaikilla Perussuomalaisten ehdokkailla on kokemusta luottamustehtävistä.

”Meille on tärkeää, että ehdokas pystyy ajamaan puolueen asioita Brysselissä. Siksi ehdokkaan aikaisempi kokemus luottamustehtävistä ja politiikasta on meille tärkeää”, Sinisalo perustelee.

Myös Keskusta pitää aikaisempia luottamustehtäviä tärkeinä. Puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan Keskusta haluaa ehdokkaikseen myös tunnettuja henkilöitä.

”Osan ehdokkaista pitää olla tunnettuja. Eurovaaleissa tunnettavuuden merkitys korostuu, koska vaalipiirinä on koko maa”, Laaninen kertoo.

Pelkkien tunnettujen nimien varaan Keskusta ei vaalimenestystään laske.

”Myös ensikertalaisia otetaan mukaan. Ehdokkaista pitää muodostua sopivanlainen sekoitus”, Laaninen uskoo.

Tunnettavuus pienemmille puolueille ongelma

Pienpuolueiden ehdokaslistoilta ei tunnettuja nimiä liiemmin löydy. Muutos 2011 -puolueen puheenjohtaja Jari Leinon mukaan pienpuolueiden on vaikeampi löytää tunnettuja ehdokkaita listoilleen.

”Nykyisessä vaalijärjestelmässä ehdokkaan tunnettavuudella on suuri merkitys. Meillä ehdokkaista suurin osa on uusia politiikassa. Esimerkiksi minulla ei ole aikaisempaa kokemusta politiikasta”, Leino kertoo.

Koska tunnettuja tai poliittisesti kokeneita ehdokkaita ei Muutos 2011 -puolueen ehdokaslistalla ole, nousevat muut tekijät ehdokkaan valinnassa esille.

”Meillä tärkeimpiä kriteereitä ehdokkaan valinnassa on puolueen pääperiaatteisiin sitoutuminen. Muuten meillä saa vapaasti ajaa omia asioitaan ilman puoluekuria”, Leino lupaa.

Myöskään piraattipuolueen listoilta ei suurelle yleisölle tunnettuja nimiä juurikaan löydy.

”Meillä on oikeastaan vain yksi tunnettu ehdokas. Meidän puolueessa tärkeimmät valintakriteerit ovatkin puolueaktiivisuus ja Piraattipuolueen arvojen jakaminen”, Piraattipuolueen tiedottaja Satu Immonen kertoo.

Vaalibudjeteissa suuria eroja

Pienemmät puolueet eivät pärjää vaalibudjeteissa suurille puolueille. Keskustan ehdokkailla vaalibudjetit voivat olla jopa 50 000 euroa ehdokasta kohden, kun taas pienpuolueilla puhutaan sadoista euroista.

”Ehdokkaidemme vaalibudjetit ovat vaatimattomia. Puolueemme ei saa puoluetukea, vaikka meillä yksi kansanedustaja onkin. Puolue ei pysty tukemaan ehdokkaita rahallisesti”, Muutos 2011 -puolueen puheenjohtaja Jari Leino harmittelee.

Leinon mukaan koko puolueen vaalibudjetti on noin 5 000 euroa.

”Suurimmalla osalla ehdokkaistamme on nollabudjetti. Osalla ehdokkaista budjetti on muutamia satasia”, Leino kertoo.

Myös Piraattipuolueen ehdokkaiden vaalibudjetit ovat pieniä. Ehdokkaiden ennakkoilmoitusten perusteella vaalibudjetit liikkuvat nollasta 3 000 euroon.

”Lähes kaikki ehdokkaamme ovat  tehneet ennakkoilmoituksen vaalibudjetistaan. Peter Sunde on ainoa, joka ei ole tehnyt ilmoitusta budjetistaan”, Piraattipuolueen tiedottaja Satu Immonen sanoo.

Isoista puolueista suurimmat budjetit ovat Perussuomalaisilla, SDP:llä ja RKP:llä. Kolmikon budjetit ovat noin 500 000 euroa. Perussuomalaiset tukee jokaista ehdokastaan 10 000 eurolla, jonka lisäksi ehdokkaat käyttävät kampanjointiin 20 000–30 000 euroa omaa ja tukijoiden rahaa.

”Se on selvää, että aivan pienellä budjetilla näissä vaaleissa ei pärjää, Perussuomalaisten vaalikoordinaattori Pekka M. Sinisalo uskoo.

Kolmen kärjen takana budjeteissa tulee Kokoomus 400 000 eurolla, Vasemmistoliitto 330 000 eurolla ja Keskusta 300 000 eurolla. Kristillisdemokraatit kuluttavat rahaa vaaleissa 130 000 euroa, Vihreät ainoastaan 110 000 euroa. Vihreiden budjetti on valtapuolueiden pienin.

Sinisalon mukaan ehdokkaan tunnettavuus mahdollistaa pienemmän vaalibudjetin.

”Tosin monella tunnetullakin ehdokkaalla on suuri vaalibudjetti, esimerkiksi Alexander Stubbilla”, Sinisalo arvioi.