Taru Salmi, 35, aloitti bio- ja kemiatekniikan opinnot Turun ammattikorkeakoulussa kolme vuotta sitten. Hän on luonteenpiirteeltään introvertti, mikä on vaikeuttanut opiskelijaporukoihin pääsemistä. Lisää haasteita ryhmään sopeutumiseen on tuonut se, että suurin osa muista opiskelijoista on Salmea yli kymmenen vuotta nuorempia.
”Toki pystyn ryhmässä työskentelemään ihmisten kanssa, mutta onhan sitä sellainen irrallinen olo.”
Salmesta luokkatovereiden keskusteluihin on vaikeaa päästä mukaan, sillä pelko siitä, että tulee sanoneeksi jotain väärää, on liian suuri.
Jonna Heikkilä toimii tekniikan ja liiketalouden sektorin projektipaja-opintojakson opiskelijaopettajien ja ryhmänohjaajien ohjaajana. Projektipaja-opintojaksolla kaikki tekniikan ja liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijat sekoitetaan monialaisiin ryhmiin, joissa he suorittavat ryhmätehtäviä.
Opiskelijoiden suhtautuminen projektipajoihin on ollut vaihtelevaa, sillä täysin tuntemattomien ihmisten kanssa ryhmäytyminen on osalle haastavampaa kuin toisille. Heikkilä kuitenkin kokee, että suhtautuminen on muuttunut vuosi vuodelta positiivisemmaksi.
Vaikka Salmi kuvailee itseään erittäin introvertiksi henkilöksi, on hän silti toiminut projektipaja-opintojaksolla ryhmänohjaajana. Tehtävään lähteminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Vuorokausi ennen ensimmäistä ryhmänohjaajavalmennuspäivää kurssi alkoi ahdistaa Salmea.
”Valvoin ensimmäistä valmennuspäivää edeltäneen yön ja itkin 24 tuntia, sillä tehtävä tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Lopulta jätin menemättä ensimmäiseen valmennuspäivään.”
Ryhmänohjaajavalmennuksen ohjaaja Jonna Heikkilä sai kuitenkin kannustettua Salmen osallistumaan seuraavaan valmennukseen, mistä Salmi on kiitollinen. Ohjatessaan ryhmää Salmi kertoo pystyneensä puhumaan normaalia helpommin suurelle joukolle ihmisiä.
”Ryhmänohjaajavalmennus on ehdottomasti tämän koulun parasta antia.”
Projektipajoissa opettajaohjaajana toimiva Minna Björkberg-Suominen allekirjoittaa ryhmänohjauksen sekä itse projektipajan rohkaiseen monia sisäänpäin suuntautuneita opiskelijoita.
Ryhmänohjaajalla on suuri vaikutus siihen, millainen mielikuva opiskelijoille projektipajasta jää.
Ryhmänohjaajakurssille tuleekin jonkin verran henkilöitä, jotka tahtovat suoriutua ohjaajan tehtävästä paremmin kuin heidän edeltäjänsä. Näin toimi myös Taru Salmi.
”Kun minä olin itse pajassa, niin ryhmänohjaajani ei osannut ottaa huomioon erilaisia ihmisiä.”
Ryhmänohjaajana Salmi koki kyenneensä aktivoimaan ryhmäänsä paremmin, koska hän osasi samaistua opiskelijoiden tunteisiin.
Salmesta introvertin ihmisen olisi hyvä pakottaa itsensä sosiaalisiin tilanteisiin, sillä muuten saattaa jämähtää helposti kotiin ja oman oven ulkopuolelle pääseminen muuttuu entistä vaikeammaksi.
”Sellainen siedätyshoito tekee ihan hyvää.”