Viime vuonna kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehtiin Suomessa 1903. Oleskeluluvan tai myönteisen päätöksen sai noin sata vähemmän.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston mukaan kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita auttaa Suomessa ainakin 20 seurakuntaa. Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoisen mielestä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä tehdään Suomessa väärin perustein.
[vimeo id=”93151067″ width=”600″ height=”337″ /]
Valituksia tehdään paljon
”Turvapaikkaprosessissa kaikkiin päätöksiin voi hakea muutosta. Oikeussuoja-asiat on turvattu järjestelmässä hyvin”, sanoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen turvapaikkayksikön johtaja Juha Similä.
Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Anu Koikkalaisen mukaan turvapaikanhakijat tuntevat suomalaista oikeudellista järjestelmää yleensä hyvin heikosti. Valittaminen kuuluu lakimiehen vastuulle.
”Olemme usein eri mieltä viranomaisten päätöksistä. Tällaisissa tapauksissa valitamme päätöksistä kansallisiin ja tarvittaessa myös kansainvälisiin tuomioistuimiin. Lakimiehemme valittavat myös myönteisistä päätöksistä. Jos asiakkaalle on esimerkiksi myönnetty oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella ja hänelle kuuluisi mielestämme pakolaisstatus, juristimme voivat valittaa siitä.”
Valitus ei välttämättä estä käännytystä. Suomessa ei seurata, mitä kielteisen päätöksen ja käännytyksen saaneille tapahtuu.
Pakolaisstatuksen saamiseen on tiukat kriteerit
Juha Similän mukaan turvapaikanhakijalla on pääsääntöisesti subjektiivinen pelko joutua vainotuksi. Saadakseen turvapaikan, syyn pitää olla objektiivisesti perusteltua. Maahanmuuttovirasto tarkastaa esimerkiksi hakijan kotimaan tiedot.
Vainon pitää liittyä alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen, tiettyyn ihmisryhmään kuulumiseen tai poliittisiin syihin. Vainon harjoittajana on joko valtio tai ulkopuolinen taho, jolta kotimaan valtio ei pysty turvapaikanhakijaa suojaamaan.
”Viime vuosina pakolaisstatus on myönnetty huomattavasti suuremmalle osalle myönteisen päätöksen saaneista. Kriteerit pakolaisstatuksen saamiseksi tunnistetaan paremmin”, sanoo Pakolaisneuvonta ry:n tiedottaja Anu Koikkalainen.
Ruandalainen turvapaikanhakija Thierry Francis sai pakolaisstatuksen Suomesta vuonna 2012.
[vimeo id=”93158373″ width=”600″ height=”337″ /]
Pienet hakijamäärät
Suomessa on ollut muihin Euroopan maihin verrattuna pienet hakijamäärät vuosikausia. Viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrä on ollut 3000-4000.
”Näyttää siltä, että muutosta ei ole tulossa. Monesti julkisessa keskustelussa puhutaan, että olisi valtavat vetotekijät Suomeen. Kun tarkastelee hakijamääriä, Suomessa ei ole sellaiset käytännöt, jotka jotenkin erityisesti houkuttelisivat tulemaan tänne,” sanoo Anu Koikkalainen.
Vertailuna Ruotsista haki viime vuonna turvapaikkaa yli 54 000 ihmistä, joista Ruotsi hyväksyi yli puolet.
Viime vuonna eniten turvapaikanhakijoita tuli Suomeen maahanmuuttoviraston mukaan Irakista. Venäjä on sen sijaan ohittanut Somalian viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrässä.
[note color=”#d3d3d3″]Faktalaatikko
Lähde: Pakolaisneuvonta
[/note]