Tutka

Ammattitasolla soittaminen edellyttää harjoittajaltaan äärimmäistä kehon hallintaa. Työn vaatimien fyysisten ponnistusten vuoksi erilaiset rasitusvaivat ja kivut ovat muusikoilla yleisiä. Pitkään jatkuessaan ne saattavat uhata jopa soittajan uraa.

[vimeo id=”105487732″ width=”600″ height=”337″ /]

Pedantti muusikko hakeutuu lääkärin vastaanotolle usein vasta kipujensa pitkityttyä. Kun soittaja kokee ulosantinsa takkuavan, hän harjoittelee lisää, palautuminen jää lyhyeksi ja lihasjännitys pahenee entisestään. Rasitusvamman taustalla saattaa piillä myös esimerkiksi virheellinen soittoasento tai liikunnan puute.

Tutkimusten mukaan reilusti yli kolmasosa soittajista on joutunut olemaan rasitusvamman vuoksi pois työstä jossain vaiheessa uraansa.

Riittävä palautuminen tärkeää

Eri instrumentit aiheuttavat erilaisia vaivoja. Nopeat sormenliikkeet ja toistojen määrät kappaleen aikana voivat nousta valtaviin lukemiin erityisesti kieli- ja kosketinsoittajilla, jolla erilaiset yläraajojen kiputilat ovatkin tavallisia.

[vimeo id=”105752340″ width=”600″ height=”337″ /]

Vuonna 2010 julkaistun suomalaisille muusikoille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan soittajan vaivat kohdistuvat yleisimmin käteen, ranteeseen tai sormiin. Lisäksi soittajat kärsivät muun muassa jännetulehduksista, niska- ja olkavaivoista sekä rintakehän alueen ongelmista. Merkittävä osa rasitusvammasta kärsivistä on nuoria naisia.

Rasitusvammojen ehkäisyssä tärkeää on palauttavan liikunnan ja säännöllisten verryttelytaukojen ottaminen osaksi harjoittelua. Myös työergonomiaan on hyvä kiinnittää huomiota koko uran ajan. Akuutisti kipuilevan käden hoidossa lepo, kylmähoito ja lääkitys yleensä auttavat. Vain noin kymmenisen prosenttia soittajista tarvitsee vaivoihinsa leikkaushoitoa.

Musiikkilääketieteen erityislääkärien ja fysioterapeuttien lisäksi soitonopettajat, työhyvinvoinnista vastaavat sekä soittaja itse ovat kaikki avainasemassa terveen muusikonuran takaamiseksi.

Lähteet