Tutka

”Meillä on kahdenlaisia nuoria. Toisilla on mielenterveydellisiä, aseenteellisia, maailmankatsomuksellisia tai elämänkokemuksellisia vaikeuksia pärjätä perinteisissä opinahjoissa. Toisille ei sovi normaali opettajajohtoinen tuntityöskentely”, kertoo Mikaelin koulun erityisluokanopettaja Tommi Räsänen.

Kaikkein suurin riski on kuitenkin päihdemyönteisyys ja huumeet. Jos yläasteikäisenä pelaa huumeiden kanssa on lopputulos usein murheellinen. Alkoholimyönteisyys on joskus kotikasvatuksestakin peräisin, sanoo erityisluokanopetta Tommi Räsänen.
Kaikkein suurin riski on kuitenkin päihdemyönteisyys ja huumeet. Jos yläasteikäisenä pelaa huumeiden kanssa on lopputulos usein murheellinen. Alkoholimyönteisyys on joskus kotikasvatuksestakin peräisin, sanoo erityisluokanopettaja Tommi Räsänen.

 

”Kun oppilas ei pysty keskittymään, tulee oppimisvaikeuksia. Usein kyse on ennemminkin henkisen puolen lukosta. Ei osata toimia isossa ryhmässä tai ei ole motivaatiota”.

Suomen koululaitoksissa on käytössä niin kutsuttu kolmiportainen järjestelmä tuen tarpeen määrittämiseen. Yleistä tukea on tarjolla peruskouluissa kouluavustajan ja tukiopetuksen muodoissa. Tehostettu tuki on täysiaikaista tukiopetusta pienemmissä ryhmissä. Erityinen tuen piiriin tarvitaan psykologin lähete tai muunlainen lääkärin lausunto.

Mikaelin koulun joustavassa perusopetuksessa opitaan tehostetun tuen avulla.

”Oppilailla ei ole diagnosoitua oppimisvaikeutta, mutta käytännössä kuitenkin. He eivät pärjää isommissa ryhmissä. Kun peruskoulun opettajalle annetaan kolmenkymmenen hengen luokka, ei aikaa riitä millään kaikille. Kun oppilaalla on keskittymis- tai oppimisvaikeuksia lopahtaa mielenkiinto kouluun helposti jos apua oppimiseen ei saada tarpeeksi”.

Vaikeudet alkavat joskus jo perhetaustasta

”Kaikki ei aina ole nuoresta itsestään kiinni. Puhutaan syvistä yhteiskunnan rakenteista, epäonnesta ja huono-osaisuuden kasautumisesta. Ei lapsi voi alkoholistivanhemmilleen mitään, eikä huono-osaisuus saa olla uravaihtoehto”.

”Jos elämäntaidot ovat vanhemmilta hukassa ei lapsi saa niitä helposti mistään. Joskus ollaan sosiaalituen piirissä jo monennessa sukupolvessa tai verenperintönä on vastahanka koulua vastaan. Se on ensimmäinen asia joka minun pitää yrittää muuttaa”.

Räsänen opettaa yhdeksännelle luokalle neljäätoista eri oppiainetta. Hän tuntee oppilaat hyvin tietäen näiden taustat ja perheasiat. Vanhempien kanssa keskustellaan avoimesti perhetilanteista.

”Kaikkein suurin riski on kuitenkin päihdemyönteisyys ja huumeet. Jos yläasteikäisenä pelaa huumeiden kanssa on lopputulos usein murheellinen. Alkoholimyönteisyys on joskus kotikasvatuksestakin peräisin”.

”Kun oppivelvollisuus loppuu, osa oppilaista lopettaa ja alamäki alkaa. Ilahduttavan suuri osa kuitenkin palaa vuoden – parin sisällä. Kun työttömyyskorvausta ei saa ilman peruskoulun päättötodistusta ajaa taloudellinen pakkorako oppilaan takaisin kouluun”.

”Hyvää tarkoitusta ja sopivasti pakkoa, niin asiat alkavat sujua”, Räsänen toteaa.

 Elämänhallinnan oppiminen avainsana

”Meillä on hyvin erilaisia oppijoita. Monella on oppimisvaikeuksia tai käyttäytymishäiriöitä. Neurokirurgisiakin ongelmia on ollut. Kaikkia opetetaan ja kaikille järjestetään opetusta niin, että pystyttäisiin suoriutumaan. Se vaatii pienen ryhmän, pätevät opettajat ja hyvän henkilökunnan.”

”Kaikki lähtee kuitenkin lopulta hyvinvoinnista. Kaikkein syvimmin hukassa ovat elämäntaidot. Kun syödään halpaa pikaruokaa vuodesta toiseen on vaikutus olemukseen ja vireystasoon huomattava. Siihen kun yhdistetään päihteet ja koulutuskielteisyys on tulos epävakaa”.

”Kun vanhemmilta on vanhemmuus hukassa, ei saada enää kontaktia lapseen. Sieltä se vyyhti alkaa, elämäntaidoista. Uskon olevani viiskymppisenä ukkona notkeampi ja paremmassa kunnossa kuin moni näistä kuusitoistavuotiaista” Räsänen summaa.