Tutka

Aikuiskoulutustukea haetaan yhä enemmän. Mikäli hallituksen säästöpäätös toteutuu, tuki omaehtoiseen opiskeluun kuitenkin heikkenee tuntuvasti vuoden 2017 alusta. Tämä vaikuttaisi väistämättä myös siihen, että aikuiskoulutustukea ei enää haettaisi yhtä paljon. Nopeasti muuttuvat osaamistarpeet työmarkkinoilla vaativat kuitenkin monen kohdalla esimerkiksi lisäkoulutusta tai ammatinvaihtoa.
[metaslider id=21464]
Hanna-Kaisa Suominen suoritti logistiikan tradenomin tutkinnon ja sai oman alan vastaavia töitä vähittäistavarakaupasta, vakituisella työsopimuksella. Hän koki kuitenkin olevansa väärällä alalla.
“Olen aina halunnut työskennellä sosiaalilalla, mutta sinne oli vaikea päästä. Kuulin kaveriltani aikuiskoulutustuesta. Pääsin lähihoitajakouluun, joka mahdollistaa myöhemmin paremmin pääsyn aikuispuolen sosionomitutkinnolle. Päätin jäädä opintovapaalle aikuiskoulutustuen turkin.”
Hanna-Kaisa Suominen
Hanna-Kaisa Suominen

Aikuiskoulutustuki koostuu valtion maksamasta perusosasta ja ansiosidonnaisesta osasta, joka rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen perusosa eli valtion osuus on nyt noin 700 euroa kuukaudessa.

Keskimääräinen käteen jäävä tuki viimeisen parin vuoden aikana on ollut hieman alle 1 500 euroa.

Viime vuonna aikuiskoulutustukea maksettiin noin 136 miljoonaa euroa. Valtio kaavailee nyt vetävän suoran tukensa pois ja tarjoavan tilalle lainaa.

Esimerkiksi 2 500 euron kuukausiansioilla tämä tarkoittaisi sitä, että tuki alenisi 1 400 eurosta 700 euroon kuukaudessa.

Suomisen mukaan tuki on ollut riittävä yksinelävälle, mutta mikäli tuki puolittuisi ja sen lisäksi pitäisi ottaa lainaa, hänen pitäisi harkita asiaa toiseen kertaan.

“Toisaalta kova palo unelma-ammattiin ehkä veisi kuitenkin voiton. Työ on kuitenkin niin iso osa elämää ja työvuosia vielä paljon jäljellä.”

Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki havainnollistaa, että esimerkiksi 15 kuukauden ajalta lainan määrä olisi noin 10 000 euroa.

Kati Korhonen-Yrjänheikki
Kati Korhonen-Yrjänheikki

Hallitus päätti tuen leikkauksesta syyskuussa.

Tuen suosio kasvussa

Vuoden 2000 alkupuolella aikuiskoulutustuella opiskeli keskimäärin 4000 henkilöä.  Luku on kuitenkin lähes viisinkertaistunut viime vuoteen mennessä. Viime vuonna tuen saajia oli jo 18 000.

Korhonen-Yrjänheikki selittää tuen suosiota sillä, että työmarkkinoiden rakennemuutos ja nopeasti muuttuvat osaamistarpeet vaativat monen kohdalla lisäkoulutusta tai ammatinvaihtoa.

”Suosiota selittää myös se, että vuonna 2010 tuli voimaan muutos, minkä myötä tuki nousi lähes ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasolle”, täsmentää Korhonen-Yrjänheikki.

Pienituloisten kouluttautuminen vaikeutuisi

Aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus on valtiolle kustannustehokas keino vauhdittaa osaamisen uudistumista työmarkkinoilla, ennaltaehkäistä työttömyyttä ja pidentää työuria.

”Erityisesti tässä työmarkkinatilanteessa työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan poistaminen valtion toimesta olisi järjetön toimenpide”, summaa Korhonen-Yrjänheikki.

Lähes puolet aikuiskoulutustuen saajista kuuluu pienituloisten, bruttona alle 2500 euroa kuukaudessa tienaaviin.

”Muutos iskisi juuri tähän ryhmään, sillä näille kouluttautuminen tulisi taloudellisesti mahdottomaksi”, jatkaa Korhonen-Yrjänheikki.

Osaamisesta huolehtiminen parasta työttömyysturvaa

Mikko Koskinen
Mikko Koskinen

”Aikuiskoulutustuen käyttö tulisi vähenemään radikaalisti ja omaehtoinen kouluttautuminen vaikeutuisi”, Koskinen pohtii.

Toteutuessaan päätös lakkauttaisi kokonaan myös yrittäjien aikuiskoulutustuen.

Hannula_Mirja_0827
Mirja Hannula

”Moniosaaminen ja omasta osaamisestaan huolehtiminen on parasta työttömyysturvaa”, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton koulutuspolitiikan asiantuntija Mirja Hannula.

Hannula ei kuitenkaan lähde spekuloimaan, miten mahdollinen muutos tulisi vaikuttamaan yleisemmällä tasolla suomalaisten työllistymisessä.

”Aikuiskoulutustuen tulevaisuutta koskevat suunnitelmat ovat vielä ratkaisua vailla, joten mahdollisten muutosten vaikutuksiin on siksi vaikea ottaa kantaa”, täsmentää Hannula.

Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voivat olla myös yritykselle vaihtoehto lomautukselle tai irtisanomiselle heikossa taloudellisessa tilanteessa. Aikuiskoulutustuki onkin tutkitusti toimivaksi osoittautunut työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino.

 

[note color=”#d3d3d3″]Aikuiskoulutustuki

  •  Aikuiskoulutustuki on koulutusrahaston myöntämä tuki, jota voi hakea vakituisessa työssä vähintään vuoden ajan ollut henkilö, ja jonka työhistoria on vähintään kahdeksan vuoden mittainen.
  • Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea korkeintaan 19 tukikuukautta. Opintojen tulee olla tukiaikana päätoimisia.
  • Tuen saajista puolet ovat 30-39 -vuotiaita.
  • Tuen saajista lähes 80% on naisia.

[/note]