Tutka

[metaslider id=16073]

Lobbaamisella eli vaikuttajaviestinnällä on ollut negatiivinen sävy, mutta se on keskeinen osa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kansanedustaja Arto Pirttilahden (kesk.) mukaan kunkin kansalaisjärjestön tehtävä on tuoda viestiä poliittiselle päätöksenteolle omasta näkökulmastaan. Myös kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP) suhtautuu positiivisesti lobbaamiseen. 

”Jos on iso asia kyseessä ja paljon eri lobbareita, jotka lobbaavat eri suuntiin, pitää miettiä mikä on se yhteiskunnan kokonaisedun mukainen tapa sovittaa edut,” pohtii kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sdp).

Poliittisen historian tohtorikoulutettava Ville Okkonen Turun yliopistosta kertoo, että lobbaamista tapahtuu koko ajan ja se on osa demokraattista päätöksentekoa.

”Osa lobbaamista on ihan sitä, mikä mielletään arkiseksi poliittiseksi vaikuttamiseksi. Lobbarit ovat myös hyödyllinen resurssi, jos sieltä saa asiantuntemusta poliittiseen päätöksentekoon.”

Kansanedustaja Arto Pirttilahti toimii eduskunnassa lakivaliokunnassa ja talousvaliokunnassa, joten häneen otetaan yhteyttä näihin liittyvissä asioissa.

”Mielelläni vastaanotan tietoa, jolloin tulee esille uusia seikkoja mitä ei ole välttämättä huomioinut. Viimeksi on ollut voimakasta lobbaamista puolesta ja vastaan lakiasioissa mm. sukupuolineutraalista avioliittolaista,” pohtii Pirttilahti.

Eloranta on sivistysvaliokunnan jäsen, joten häneen ottavat yhteyttä muun muassa eri opiskelijajärjestöt.

Eläinoikeusjärjestö Animalian toimintaan lobbaus kuuluu olennaisena osana. Animalia on esimerkiksi kouluttanut vapaaehtoisia tapaamaan kansanedustajia turkistarhaukseen liittyen.

”Animalia on koko ajan mukana politiikassa, mutta etenkin vaalien alla käymme systemaattisesti kaikki puolueet läpi ja pyrimme vaikuttamaan esimerkiksi puolueiden tavoiteohjelmiin, vaalikampanjoihin tai teemoihin, jotka ovat viestinnällisesti esillä vaalien alla,” sanoo Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n kampanjavastaava Jarkko Minkovitsch.

Lobbauksessa negatiivinen sävy

Käsitykset siitä mikä on lobbaamista, mikä on lahjontaa ja vaikuttamista on vaihdellut.

”Negatiivisen vireen lobbaukseen on tuonut se, jos katsotaan, että erityisryhmä pyrkii sivusta vaikuttamaan esim. puolueen tai yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön toimintaan eikä se tapahdu demokraattisen prosessin, kuten äänestämisen, kautta. Kulisseissa tapahtunut lobbaus tekee siitä kiistellympää,” pohtii Okkonen.

”Korostaisin sitä, että lobbaamisessa on myös tämä toinen puoli, vilpitön pyrkimys vaikuttaa asioihin. Suomi pärjää hyvin hallinnon läpinäkyvyys ja demokratia -listauksissa.”

Eeva-Johanna Eloranta ja Arto Pirttilahti sanovat, ettei heille ole tarjottu rahallista etua tiettyjen asioiden ajamisesta.

Etujärjestöt eivät samalla viivalla lobbauksessa

Eri ryhmillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

”Isoilla edunvalvontajärjestöillä on laittaa paljon rahaa lobbaukseen ja varaa ostaa ulkopuolista apua, joten he voivat mm. valmistaa enemmän taustamateriaaleja,” pohtii Animalian kampanjavastaava Jarkko Minkovitsch.

Päästäkseen vaikuttamaan kansainväliseen päätöksentekoon eri etujärjestöt tekevät myös yhteistyötä keskenään.

”Vaikuttaakseen EU:hun Animalia tekee yhteistyötä Eurogroup for animals -nimisen kattojärjestön kanssa, jossa muiden Euroopan eläinsuojelujärjestöjen kanssa olemme yhteenliittymä.”

Parhaiten poliittiseen päätöksentekoon pystyvät vaikuttamaan etujärjestöt, joilla on resursseja lobbaamiseen ja hyvät suhteet hallintoon. Animaliaa kuullaan usein asiantuntijana ja se on mukana erilaisissa ryhmissä, jotka valmistelevat asetuksia ja lakeja.

”Ei ole tarvinnut rajoittaa toimintaa sen mukaan, mitä usein pelätään ruohonjuuritason järjestön toiminnassa, että mitä hovikelpoisempi niin sitä sidotumpi,” pohtii Minkovitsch.

Kansanedustajat kokevat lobbauksen joskus turhana

Kansanedustaja Elorannan mukaan kansalaisjärjestöt lobbaavat usein samoista asioista, joista niitä on kuultu jo valiokunnassa, mikä voi olla turhauttavaa.

”Valiokunnissa ei ainakaan tarkoituksella jätetä mitään tahoa kuulematta. Mielestäni suomalaisessa yhteiskunnassa lobbaus ei ole tästä syystä niin merkittävässä roolissa. Toki valiokunnat ovat erilaisia. Tietysti lobbaus on merkittävää silloin, jos jotain tahoa ei olla kuultu ja ollaan tekemässä päätöstä jostakin asiasta.”

Valiokuntakeskusteluihin saadaan Okkosen mukaan usein materiaalia etujärjestöiltä ja siten pyritään vaikuttamaan asioihin.

Eläinsuojeluliitto Animaliassa lobbaaminen nähdään merkittävänä poliittisessa päätöksenteossa.

”Jos kansalaisvaikuttaminen rajataan tiettyyn huoneeseen tiettynä aikana, se antaa kapean kuvan päätöksenteosta”, sanoo Eläinsuojeluliitto Animalia ry:n kampanjavastaava.

”Hyvä että myös muualla lobataan kuin silloin kun ollaan kutsutusti paikalla. Kutsu on kuitenkin aina rajattu, kaikki eivät mahdu.  Edellytykset päätösten syntyyn syntyvät usein paljon matalammalla tasolla kuten puolueen valtuustokokouksissa. Politiikka on paljon laajempi asia kuin paikka, jossa varsinainen päätös tehdään.”

Kansanedustaja Pirttilahden mukaan kansalaiset tukkivat joskus kansanedustajien sähköpostia turhalla postilla.

”Joskus yhdistykset antavat jäsenilleen jonkin viestin, jota pyytävät lähettämään eteenpäin kansanedustajille. Kansalaisten on turha tukkia kansanedustajien sähköpostia jollain samalla viestillä, ei se vaikuta jos sama viesti tulee moneen kertaan.”

[note color=”#d3d3d3″]Ammattilobbaajia

  • Lobbaaminen tarkoittaa yhteiskunnallisten, ammatillisten tai poliittisten etujärjestöjen pyrkimystä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Etujärjestöt pyrkivät vaikuttamaan mm. lainsäädäntöön, hallitusohjelmaan, puolueiden ohjelmaan tai kansalaismielipiteeseen, johon liittyy taloudellisia tai poliittisia intressejä.
  • Myös yksityiset ihmiset voivat olla lobbareita, mutta yleensä on kyse kuitenkin järjestäytyneistä yhteisöistä. Lobbaamisessa on kyse poliittisesta voimasta tai jonkun asiantuntemuksen tiivistymisestä yhteisöksi, joten yksitysillä ihmisillä on harvoin tällaisia resursseja.

[/note]

Yle pyysi eduskuntavaaliehdokkaita pitämään bloggauspäiväkirjaa viime vuonna

Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL:n eettiset ohjeet lobbaukseen