Tutka

[metaslider id=3358]

Kritiikin vaikutus yleisön elokuvissakäyntiin on tapauskohtaista.

”Veikkaan, että kritiikin sivistävä ja informatiivinen vaikutus on suurempi kuin vaikutus katsojalukuihin. Kritiikki voi ohjata yksittäistä katsojaa, muttei massoja. Kritiikkejä lukeva leffafanien ryhmä on pieni ja massat eivät arvosteluista välitä”, uskoo Episodin toimituspäällikkö Jussi Huhtala.

Massat ja pienet piirit

Suomen kuvalehden elokuvakriitikko Kalle Kinnunen uskoo, että kritiikeillä on enemmänkin vaikutusta haastavampien pienen budjetin elokuvien menestykseen kuin näkyvästi markkinoituihin Hollywood-tuotantoihin.

Kilimanjaron lumet sai Suomessa lähes 20 000 katsojaa – erittäin paljon ranskalaiselle elokuvalle, jossa ei ole suuria tähtiä. Helsingin Sanomat antoi sille viisi tähteä. Tällä on merkitystä, koska haastavien elokuvien yleisöstä suurin osa voi tulla pääkaupungista – ne elokuvat kiertävät harvoin maakunnissa.”

TV-maailman elokuvista vastaava toimituspäällikkö Matti Rämö on Kinnusen kanssa samoilla linjoilla.

”On varmasti yleisöä, joka antaa paljon painoa kritiikille. Kilimanjaron lumet ei ymmärtääkseni ollut Euroopan tasolla mikään suurmenestys yhteiskunnallisen draaman joukossa, mutta sai Suomessa lähes 20 000 katsojaa. Se ei ole paljon, mutta taide-elokuvalle pelkkä 10 000 katsojan rajan ylittäminen voi olla vaikeaa.”

Kilimanjaron lumia levittää Suomessa Cinema Mondo, joka on tuonut markkinoille laadukasta maailmanelokuvaa. Yhtiön toimitusjohtaja Mika Siltala tiedostaa, että erilaisilla elokuvilla on eri yleisö, joka löytää elokuvansa eri kautta.

”Vastaanotto erilaisissa medioissa on keskeinen tekijä”, sanoo Siltala. ”Sosiaalisen median merkitys korostuu tietyn tyyppisissä kulttielokuvissa – esimerkiksi Pan’s Labyrinth – jonka katsojat olivat täällä jo valmiina odottamassa kun elokuva saatiin levitykseen. Perinteisen median vaikutus tuntuu enemmän perinteisemmissä elokuvissa, kuten vaikkapa viime kesänä Suomessa esitetty Renoir.”

”Pienten elokuvien ja Hollywood-tuotantojen välillä on paljon elokuvia, joihin kritiikeillä on enemmän vaikutusta”, myöntää Episodin Jussi Huhtala. ”Jos jokin aikuisen yleisön elokuva saa pelkästään hyviä arvioita – neljä tai viisi tähteä – se voi saada jopa 15 000 katsojaa enemmän kuin odotettiin. Tässäkään ei kuitenkaan ole kyse massojen elokuvasta.”

Toistaiseksi Suomen katsotuin elokuva tänä vuonna on 21 tapaa pilata avioliitto, jonka on nähnyt teattereissa yli 400 000 katsojaa.

Sosiaalinen media on kasvattanut merkitystään

”Viime kesänä Lone Ranger floppasi jenkeissä ja tekijät syyttivät siitä kriitikoita. Elokuvalla oli satojen miljoonien markkinointibudjetti eikä se silti vetänyt katsojia”, huomauttaa Kalle Kinnunen. ”Pidän tekijöiden syytöksiä hassuna väitteenä. Suurissa elokuvissa se suusta suuhun kulkeva tieto ratkaisee enemmän. Lone Ranger sai Suomessakin huonoja arvioita, mutta kiinnosti katsojia kohtuullisesti. ”

”Suusta suuhun kulkevan tiedon merkitys on varmasti somen myötä kasvanut ja saattaa tietyssä mielessä jopa nakertaa perinteisen sanomalehtikritiikin asemaa. Jos joku hehkuttaa elokuvaa Facebookissa, voivat hänen kaverinsa pitää hänen mielipidettään mitään kritiikkiä merkittävämpänä”, myöntää Matti Rämö.

Suomen elokuvaohjaajaliiton puheenjohtaja ja elokuvaohjaaja Aku Louhimies on samaa mieltä sosiaalisen median merkityksestä.

”Jenkeissä on aiemmin totuttu siihen, että huononkin elokuvan saa isolla markkinoinnilla vetämään ensimmäisen viikonlopun salit täyteen. Jos elokuva on todella huono, sosiaalinen media voi estää tämän. Sali voi olla perjantaina täynnä, mutta lauantaina elokuva ei enää kiinnostakaan.”

”Tietenkin myös markkinointi vaikuttaa. Kaikki esimerkiksi sanovat, että Man of Steel on ihan surkea, mutta ihmiset menevät katsomaan sitä silti. Elokuva ei kuitenkaan yllä ihan huippukatsojalukuihin, koska kaikki haukkuvat sitä”, sanoo Louhimies.