Tutka

Mediajätti Meta on nimitys entiselle Facebook-yhtiölle. Facebook omistaa Facebookin viestisovelluksen Messengerin, WhatsApp-viestisovelluksen ja Instagramin. Näitä kaikkia tarkoitetaan puhuttaessa Metasta.

Mark Zuckerberg on luonut sosiaalisesta mediasta niin suuren teknologiajätin, että journalistisen median on ollut pakko mukautua sen toimintamalleihin. Kyseiset sovellukset ovat tärkeä osa journalistista työtä, viestintää ja arkea monella eri tavalla. Sosiaalinen media toimii journalistiselle medialle sekä tiedotusvälineenä että markkinoinnin tukena.

Osakeyhtiö Meta ei vastannut haastattelupyyntöihin.

Meta ”valvoo” keskustelua tekoälyn avulla, mihin uutiskanavat eivät voi luottaa

Sosiaalisen median kanavat ovat pörssiyhtiöitä, joiden tarkoitus on tehdä voittoa. Algoritmit ovat siis liikesalaisuus. Algoritmien tai tekoälyn vaikutus verkkokeskusteluihin on hyvin monimutkainen asia, mutta etenkin sosiaalisessa mediassa viha, nopeus, kärkkäys, tunteita herättävä disinformaatio ja muu vastaava leviävät helposti juuri algoritmien vaikutuksen vuoksi.

Mediatutkija Lauri Haapanen vahvistaa, että algoritmit vaikuttavat sosiaalisessa mediassa siihen, kuka näkee minkäkin julkaisun.

– “Kun journalistiset mediat ovat sosiaalisen median kanavissa, algoritmi vaikuttaa niiden tilien alaisuudessa käytyyn keskusteluun”, Haapanen kertoo.

Mediatutkija Lauri Haapanen kertoo, että algoritmit ohjaavat journalistista keskustelua sosiaalisen median alustoilla. Kuva: Suomen Lehdistö

Haapasen mukaan journalistisilla medioilla on siis vahva kontrolli siihen, mitä sen omilla verkkosivustoilla tapahtuu, mutta sosiaalisen median alustoilla tähän vaikuttavat algoritmit.

Ongelma on, että algoritmit eivät tee kovin hyvää työtä. Esimerkiksi TikTokissa levisi viime syksynä video, jossa mies tekee itsemurhan. Tekoäly ei pystynyt sitä poistamaan.

Ajoittain siis tekoälyt toimivat yliherkästi. Usein ne taas eivät osaa reagoida riittävän nopeasti. Käytännössä niin yksittäiset toimittajat kuin pienet ja kansalliset mediayhtiöt tai ihan tavalliset ihmiset ovat Metan armoilla.

–  “Sosiaalisen median kanavia hyödyntäessä journalistisen sisällön kontrolli siis pienenee, koska somejättien alustoilla journalistisen sisällöt joutuvat pelaamaan niillä säännöillä ja toiminnallisuuksilla, joita somejätti on luonut”, Haapanen sanoo.

Algoritmit vaikuttavat kuitenkin hyvin vähän siihen, minkälaista yleisökeskustelua käydään uutismedioiden omilla sivuilla juttujen lopussa. Haapanen kuitenkin kertoo, että algoritmeja käytetään – tai niiden käyttöä on ainakin kokeiltu – myös uutismedioiden verkkokeskustelujen moderointiin.

Meta pelaa omilla pelisäännöillään, joihin journalistisen sisällön on mukauduttava

Journalistin ohjeet edellyttävät uutismediaa seuraamaan verkkosivuillaan käytävää keskustelua. Ohjeet pyrkivät estämään loukkaavien sisältöjen julkaisemisen suojellen ihmisarvoa sekä yksityisyyden suojaa. Sen tarkkailusta vastaa työntekijä, joita voidaan kutsua moderaattoreiksi.

– “Tekoäly tunnistaa lähinnä yksittäisiä kiellettyjä sanoja. Kun työntekijä on tarkistanut kommentin, tietokoneohjelma voi estää vastaavan kommentin julkaisun jatkossa”, Haapanen tarkentaa.


Olli Koski toimii Yle Suomen digituottajana, jolloin hän vastaa myös sisällöstä Yle Radio Suomen sosiaalisen median kanaviin. Kuva: Olli Kosken Facebook

Yleensä kyseiselle tittelille ei ole palkattu omaa työntekijää, vaan moderointia samalla hoitavat digituottajat, some- tai verkkotoimittajat.

Yle Suomen digituottaja Olli Koski kertoo, että sosiaalisen median kanavista poistettavat kommentit ovat yleensä vihapuhetta, herjaavia, loukkaavia, rasistisia tai roskapostia. Ylessä noudatetaan myös Ylen omaa OTS:ää eli ohjelmatoiminnan säännöstöä ja eettisiä ohjeita, joka on sovellettavissa myös sosiaalisessa mediassa julkaisemiseen.

Kosken mukaan asiattomat haukkumiset tai asiattomat mielipiteet saatetaan vain piilottaa Radio Suomen sivun kommenteista, jolloin kommentti jää tekijän näkyviin, mutta poistuu muiden näkyvistä. Tämä keino auttaa epäselvissä tilanteissa.

– “Tarvittaessa otamme yhteyden etiikkapäällikköön”, Koski toteaa.

Eli toisin kuin uutiskanavissa, sosiaalisen median alustat mahdollistavat moderoinnin vasta jälkeenpäin. Siitä johtuen moderointi ei ole aukotonta ja ulos pääsee leviämään paljonkin epäinhimillistä materiaalia.

Brändit kampanjoivat sosiaalisen median kanavia vastaan

Verkkoalustoilta on lähes mahdoton kitkeä kaikki vihapuhe, ja tämän takia sananvapaus kokee paljon kolhuja sosiaalisessa mediassa.

Olemme varmasti kaikki lukeneet tai nähneet tapauksia, kun esimerkiksi yritys tai yksityishenkilö on joutunut somemyrskyn silmään. Siitä johtuen osa suuryhtiöistä kampanjoi vihapuhetta vastaan ja kieltäytyy mainostamasta sosiaalisen median kanavissa. Kampanjointiin ovat ryhtyneet muun muassa Ben&Jerry´s, The North Face, Starbucks, Coca-Cola ja Tesla.

Suurin osa yrityksistä on kuitenkin palannut sosiaalisen median kanaviin. Hetkittäinen boikotti näyttäytyy siis lähinnä brändin kiillottajana, vaikka toiveissa on tietenkin, että boikotti olisi vilpitön. Boikotoinnista voi kuitenkin tulla uusi normi, jolloin brändit eivät enää saa näkyvyyshyötyä.

Kosmetiikkaketju Lush sulki tilinsä kokonaan Facebookissa, Instagramissa, SnapChatissa ja TikTokissa. Yhtiön mukaan kanavat eivät tee tarpeeksi hyvää työtä suojellakseen käyttäjiä vahingoittavalta sisällöltä. Journalistiset mediat eivät ole tehneet sosiaalisen median kanavissa vastaavia kannanottoja. Johtuen siitä, että journalismin eettiset periaatteet perustuvat tiedon välittämiseen, mitä sosiaalisen median kanavat helpottavat huomattavasti.