Tutka

Psykiatrinen sähköhoito on hoitomenetelmä, jota käytetään vaikeiden mielialahäiriöiden, kuten masennuksen hoitoon. Monille sähköhoito on viimeinen hoitokeino, johon tartutaan, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. Yleisesti masennuksen hoitoon käytetään lääkitystä ja psykoterapiaa, mutta ne eivät auta kaikkia.

Sonja (nimi muutettu), 21, sairastaa masennusta, joka on ajoittain ollut jopa psykoottistasoista. Sonja vietti paljon aikaa osastolla masennuksen ja syömishäiriön takia ennen sähköhoitoon pääsyä. Osastolla pystyttiin varmistamaan, ettei hän satuttanut itseään, sillä Sonja on ottanut yliannostuksia ja satuttanut itseään aiemmin. 

Lähetettä sähköhoitoon ei ole helppo saada. Yleensä pyritään kokeilemaan muut vaihtoehdot ensin. Näin tehtiin myös Sonjan kohdalla.

“Haluttiin kokeilla monia eri lääkityksiä ennen kuin lähete tehtiin.” 

Lopulta Sonja sai toivomansa lähetteen sähköhoitoon tämän vuoden kesäkuussa. Lähetteen hyväksymisen jälkeen Sonja pääsi nopeasti aloittamaan sähköhoidon, sillä masennus oli vakava. 

Väliaikainen muistinmenetys turhauttaa

Sähköhoidossa haittavaikutuksena voi olla väliaikainen muistinmenetys. Sonja ei muista kuluneesta vuodesta muuta kuin pieniä hetkiä. Muisti yleensä palaa jonkin ajan kuluttua, mutta Sonja kertoo sen silti olevan pelottavaa ja turhauttavaa.

“Turhauttaa, kun läheiseni puhuvat asioista, joita on tapahtunut, ja itse en muista mitään. Tuntuu, että olen menettänyt osan kokemistani asioista. En yhtenä päivänä muistanut edes olleeni sähköhoidossa sinä päivänä.”

Sonjalla oli myös päänsärkyä hoitopäivänä, mutta muita haittavaikutuksia hän ei ole huomannut. Sonja on saanut sähköhoitoa tämän vuoden kesällä yhteensä 12 kertaa ollessaan samalla osastojaksolla.

Sähköhoitoa ei tarvitse pelätä

Monilla on vääränlainen kuva sähköhoidosta, mutta sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Potilas nukutetaan hoidon ajaksi. Hoidon turvallisuuden puolesta puhuu Turun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian neuromodulaatioyksikön osastonhoitajan sijainen Jenni Ramström.

“Sähköhoito on tehokasta ja turvallista hoitoa eikä se aiheuta aivoissa minkäänlaisia rakenteellisia muutoksia tai pysyviä haittavaikutuksia”, sanoo Ramström. 

Sähköhoidossa aiheutetaan potilaalle epileptinen kouristuskohtaus, jonka tiedetään muun muassa vaikuttavan aivojen aineenvaihduntaan. Vaikutus kohdistuu aivoissa samoihin tekijöihin kuin lääkehoidossa pyritään vaikuttamaan, mutta vaikutus voi olla nopeampi ja tehokkaampi sähköhoidossa.

“Yleisimmät haittavaikutukset ovat päänsärky, lihaskivut ja lähimuistin häiriöt. Muistihaitat eivät kuitenkaan ole pysyviä”, Ramström kertoo.

Ramström kertoo sähköhoidon todellakin olevan mainettaan parempi. Monilla on edelleen ajatuksissa “Yksi lensi yli käenpesän” -tyyliset elokuvat, joissa sähköhoitoa varten ei nukutettu potilasta. Tosiasiassa moderni sähköhoito on jotain ihan muuta, huomauttaa Ramström. 

Pakkohoitoa ja osastojaksoja

Ennen sähköhoitoon pääsyä Sonja oli myös useilla eri osastojaksoilla, välillä myös pakkohoidossa. Osastolla olosta Sonja muistaa sen, että ovet olivat lukossa ja jopa vessaan mennessä piti pyytää hoitajaa avaamaan oven. Pääasiassa Sonjan muistot osastolta ovat neutraaleja ja aika kului pelaten, lukien ja villasukkien kutomista opetellen.

Pakkohoidossa oleminen oli kuitenkin myös rankkaa, sillä Sonjalla ei ollut itsemääräämisoikeutta lähes ollenkaan. 

“Myös ulkona käyntiäni rajoitettiin. Se oli rankkaa varsinkin, kun oli kesä.”

Osastolle Sonjan ei ole onneksi tarvinnut palata sähköhoidon lopetuksen jälkeen, sillä hänen vointinsa on pysynyt hyvänä.

Sähköhoito on auttanut monia masennuksen kanssa taistelevia. Sonja kertoo saaneensa elämänhalunsa takaisin ja ymmärtää nyt, kuinka paljon elämällä on vielä tulevaisuudessa hänelle antaa.

“Ennen sähköhoitoa en ymmärtänyt, kuinka paljon läheiseni oikeasti välittävät minusta.”

Sonjan nimi on muutettu jutun arkaluontoisuuden takia, mutta henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.