Nelikymppiset leikkivät kotia pelien maailmassa. Aikuiset ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat käydä yliopistoa, elää ekoelämää, pyrkiä kohti kuuluisuutta tai valmistella yliluonnollisia rituaaleja Sims pelissä.
Selvitimme lyhyen kyselyn avulla vuosina 1980–1995 syntyneiden milleniaalien muistoja pelaamisesta. Kyselyyn vastasi 340 henkilöä, ja pienestä otoksesta huolimatta tietyt pelit nousivat muita enemmän esille kyselyn tuloksissa.
Jyväskylän yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkijatohtori Jonne Arjoranta ei ole yllättynyt kyselyn tuloksista.
“Nostalgia on yksi pelikulttuuria erityisesti 2000-luvulla kuvanneista piirteistä, joten on varsin todennäköistä, että tiettyjä pelejä pelannut henkilö on yhä jollain tapaa tekemisissä niiden kanssa: käy katsomassa uusia leffoja tai pelaa.”
Ensimmäiselle sijalle kyselyssä nousi ylivoimaisesti Super Mario Bros pelit. Pelisarjan ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1983 pelihalleissa, mutta pelin päähahmo Mario oli nähty jo vuonna 1980 Donkey Kong -nimisessä pelissä.
“Lapsena Super Marioa pelannut voi yhä ohjata Marioa pelissä, koska Nintendo jatkaa suurimman sankarinsa esittelyä pelistä toiseen”, Arjoranta kuvailee Marion suosion jatkuvuutta.
Toiselle sijalle kyselyssä nousi Sonic pelisarja. Segan pelikonsoleille julkaistut pelit kuuluivat maailman suosituimpiin tasohyppelypeleihin. Sonic-peleissä on ollut tavaramerkkeinä nopeus. Vaikka pelisarjasta tuotiin markkinoille myöhemmin kolmiulotteinen vaihtoehto, nopeatempoinen pelityyli pysyi samana.
Sijalle kolme nousivat Sims pelit. Vuonna 2000 julkaistu pelisarjan ensimmäinen osa saavutti heti suuren suosion. Pelisarjan ideana oli luoda perhe, josta pelaajan kuului huolehtia. Sims erosi paljon muista aikakauden peleistä, sillä tasohyppelyn sijaan kyseessä oli simulaatiopelisarja. Pelaajat innostuivat loputtomista mahdollisuuksista hahmojen suhteen.
Talojen sisustamista suunniteltiin yhdessä kavereiden kanssa ja hahmojen hauskoista kommelluksista puhuttiin kouluissa. Vaikka kyseessä oli yksinpeli, se toi mukanaan paljon sosiaalisuutta.
“Pelisarjat ovat taloudellisesti julkaisijoille varmempia, ja esimerkiksi Simsiä julkaistaan yhä lisää – sitä on voinut pelata nyt 20 vuotta eri versioina ja Sims 4:ään on julkaistu lisäosa vain pari kuukautta sitten. Lapsena ensimmäisen Simsin vanhemmiltaan lahjaksi saanut milleniaali on voinut nyt saada puolisoltaan joululahjaksi uusimman lisäosan.”
Sijalle neljä nousivat jopa yllättäen Mission Kellogg`s pelit. Vuonna 1999 Windows 98:lle julkaistuja pelejä myytiin muropakettien yhteydessä. Pelin keskeisenä teemana toimi ravinto-oppi, mutta kyseessä oli ajalle tyypillinen sivusta kuvattu tasohyppelypeli. Suosion selittää todennäköisesti pelien helppo saatavuus, ja halpa hinta muropaketin yhteydessä.
Pelikonsoleita ei löytynyt vielä jokaisesta kodista, mutta tietokoneet yleistyivät kovaa vauhtia. CD-levyllä toimivaa peliä pystyttiin pelaamaan monessa kodissa, joten näiden pelien myötä myös ne, jotka eivät normaalisti pelanneet mitään pelejä, pääsivät osaksi pelaamisen ihmeellistä maailmaa.
Sijalle viisi kyselyssä nousivat legendaariset Hugo pelit. Tanskassa vuonna 1990 luotu fiktiivinen peikko seikkaili tietokone- sekä konsolipeleissä. Suuren suosion selittää todennäköisesti se, että Hugo-televisiopeliohjelmaa näytettiin Suomessa 1993 vuodesta lähtien ja peli sai paljon näkyvyyttä. 1990-luvulla julkaistiin myös Hugo-aiheisia lautapelejä.
Pelaajabarometrin (2020) tuloksissa näkyy muutos ihmisten asenteissa. Siinä missä ennen puhuttiin pelaajista “nörtteinä” ja pelaaminen koettiin ajan tuhlaamisena, uusimman barometrin mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pelaaminen on hyödyllistä.
Uutinen on ensimmäinen osa neliosaista juttusarjaa, jossa sukellamme milleniaalien muistoihin. Pelaamisen lisäksi käsittelemme sarjassa tv-ohjelmia, leluja ja kirjallisuutta.