Tutka

”Kerran pidin yläkouluikäisille tunnin luennon, jossa kerroin muun muassa vankien ulostetarkkailusta ja hammasharja-murhasta, ja he jaksoivat kuunnella koko esityksen”, Anu Salminen kehuu.

Kierrosten pituus vaihtelee tunnista kahteen. Salminen on huomannut, että tunnin kierrokset jäävät usein liian lyhyiksi, sillä vieraat jäävät kyselemään paljon kysymyksiä. Hänen mukaansa kaksi tuntia vierähtää Kakolassa nopeasti.

Myös vankilan entiset vangit ovat olleet mukana kierroksilla. Salmisen mukaan unohtumattomin kohtaaminen oli Reijo Hammarin kanssa. Hammaria pidetään yhtenä Suomen vaarallisimmista rikollisista. Hänet muistetaan parhaiten Antti Johannes Eljaalan murhasta Viking Sally -aluksella vuonna 1986 ja Kakolan vankilapaosta vuonna 1988.

”Kerroin yhdellä kierroksella Hammarin tarinan ja yksi kuulijoista oli Hammar itse. Hän kertoi oikaistun version tarinastaan jälkeeni. Hän oli myöhemmin kertonut yhdessä Kakolaa käsittelevässä podcastissa, kuinka opas oli kertonut hänestä satuja”, Salminen hymähtää.

Työssä tärkeintä on vuorovaikutus

Salminen on toiminut Kakolan oppaana vuodesta 2008 lähtien, jolloin vankila avautui yleisölle ensimmäistä kertaa.

”Kun vankila suljettiin vuonna 2007, Turun matkailutoimisto tiedusteli, kuka Turun oppaista olisi kiinnostunut Kakolassa opastamisesta yhden kesän ajan. Laitoin nimen listaan ja tässä sitä ollaan vieläkin”, Salminen kertoo.

Salmisen mukaan aiempi kääntäjän työ oli usein yksinäistä, kun työyhteisöä ei ollut. Oppaan työssä vuorovaikutus on jatkuvasti läsnä, mitä hän pitää nykyisen työnsä parhaana puolena.

”Olen kuin stand up -koomikko. Jokainen ryhmä on erilainen ja kierros muovautuu sen mukaan. Minussa piilee myös pieni besserwisser ja on kivaa jakaa tietämystään muille”, Salminen toteaa.

Kakolan historia kiinnostaa kaikenikäisiä. Salmisen mukaan kiehtovat tarinat jaksavat kiinnostaa.

Kirja Kakolan historiasta oli menestys

Kakolan vankilan sulkemisen jälkeen rakennuksia ei ylläpidetty, ja ne menivät huonompaan kuntoon. Salmista alkoi käymään sääliksi hapertuvat rakenteet, ja hän ehdotti tietokirjailija Rauno Lehtoselle, että he tekisivät kirjan Kakolan historiasta. 

Kirja julkaistiin 2014. Salmisen mukaan ensimmäinen painos myytiin loppuun ja nyt on menossa viides painos.

Kirjan menestys oli myös ovenavaaja Salmisen nykyiseen työtehtävään, kun Kakolan rakennukset siirtyivät yksityisomistukseen vuonna 2015.

”Kakola Yhtiöt tarvitsi jonkun, joka tuntee tilat hyvin, ja he kysyivät minua oppaan hommiin. Sain kulttuuripäällikön pestin, sillä opas ei kuvaillut tehtäviäni tarpeeksi laajasti”, Salminen kertoo.

Anu Salminen osoittaa Volvo Markkasen vanhaa selliä.
Tunnettu rikollinen Volvo Markkanen istui kyseisessä sellissä ollessaan Kakolassa vankina. Kuva: Aaro Rönnberg

Kakola on ainutlaatuinen 

Salmisen mukaan Kakolan kaltaista kokonaisuutta ei ole missään muualla maailmassa. Vieraita jaksaa usein kiinnostaa, miksi rakennuksia ei jätetty alkuperäiseen kuntoon. 

”Syynä on yksinkertaisesti kallis ylläpito. Museovirasto katsoi, ettei museointi kannata, sillä Hämeenlinnan vankila on museoitu ja sijaitsee loppujen lopuksi suhteellisen lähellä”, Salminen kiteyttää. 

”Täällä ei ole myöskään samanlaisia turistivirtoja kuin San Franciscon Alcatrazissa”, hän lisää.

Salmisen mukaan alkuperäiskuntoiset rakennukset ovat kuvattu ja 3D-mallinnettu mahdollisimman tarkasti. Kakolan hotellin avaamisen myötä vuonna 2020 kierroksia on tehty myös virtuaalisessa muodossa.

”Virtuaalikierroksella tutustutaan vankilaan vanhojen kuvien ja legendaaristen vankien tarinoiden kautta”, Salminen sanoo.

Hotellin myötä Kakolasta on tullut entistä suositumpi turistikohde. Salmisen mukaan hotellivierailun yhteydessä moni lähtee Kakolan kierrokselle rakennusten alkuperän selvitessä.

”Edelleen jaksaa ihmetyttää voiko olla ihmisiä, jotka täällä eivät ole käyneet”, Salminen toteaa.