Tutka

Maakunnissa eläköityy lähivuosina runsaasti lainopillista työvoimaa. Löytävätkö nuoret juristit markkinaraon vapautuvista työpaikoista? Asianajajaliitto julkaisi lokakuussa tilaston, jonka mukaan kaikista Suomen asianajajista lähes neljännes on yli 60-vuotiaita. Ainoastaan 16 prosenttia työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Asianajajaliiton kehitys- ja viestintäjohtaja Janne Laukkanen vahvistaa liiton ottaneen asian huomioon.

”Pidämme tärkeänä tilanteen välittämistä nuorille juristeille sekä kannustamaan heitä ja työnantajia ympäri Suomea rekrytoimaan maakuntiin riittävän varhaisessa vaiheessa. Taustalla on se, että oikeustieteellinen opetus on keskittynyt vain muutamaan kaupunkiin, joiden lähellä tilanne on hyvä. Siinä vaiheessa, kun elämä on asettunut johonkin kaupunkiin urakäännösten tekeminen on paljon vaikeampaa”.

Digitalisaatio luo uusia vaihtoehtoja maaseudulle

Muita palvelualoja jäljessä ollut asianajajien toimiala ottaa nyt kiriä digitalisaatiossa. Kasvotusten asiointi vähenee, mikä on ristiriidassa vastuullisuuteen perustuvan toimenkuvan kanssa.

Janne Laukkanen näkee sähköistymisessä mahdollisuuksia uhkien sijaan. Erikoistuminen on kehityksen myötä näin myös maakuntien toimijoiden mahdollisuus.

”Tietoturvalliset menetelmät etäasiointiin mahdollistavat ammatin harjoittamisen maakunnista käsin koko maahan ilman, että pitää juosta asiakkaiden perässä. Esimerkiksi liikejuridiikkaa voi näin hoitaa muualtakin, kuin Helsingistä. Kaupallisilta palveluilta ollaan totuttu edistyneeseen sähköiseen asiointiin, samaa odotetaan julkiselta puolelta”, Laukkanen kiteyttää.

Suomen oikeuslaitoksen sähköisen palvelun sijoitus kansainvälisessä vertailussa on Janne Laukkasen mukaan terävintä kärkeä. Kuva: Aleksi Mäkelä.

 

Kaarinalainen varatuomari ja asianajaja Pekka Vuorinen uskoo nopeaan kehitykseen yritysasiakkailla, mutta pitää maltin yksityisten toimeksiantajien kohdalla. Iäkkäiden maaseudun asukkaiden kohdalla muutoksen hitaus korostuu.

”Yksityisasiakkaiden kohdalla vaatii useita vuosia ja sukupolven vaihdoksen, ennen kuin kanssakäyminen tapahtuu paljoakaan sähköisesti. Suomesta löytyy vielä paljon ihmisiä, joiden ymmärrys sähköpostista ja tietokoneista on todella vähäistä. Heidän asioidensa hoidossa digitalisaatio ei ole ratkaisu”.