Kaamosmasennus on pimeään talviaikaan toistuva masennussairauden muoto, jossa yhdistyvät kaamosoireilun ja masennuksen oireet. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että oireet ovat pahimmillaan silloin, kun valoa on vähän. Kesä on sairastavalle parempaa aikaa.
’’Kaamosmasennusta sairastaa noin yksi prosentti suomalaisista, ja diagnosointi perustuu haastatteluun.’’
Kaamosmasennuksen yleisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, itkuisuus, masentuneisuus ja surullisuus. Henkilö voi olla myös ahdistunut ja kokea ettei ole arvokas. Mielihyvän vähentyminen ja selkeä toimintakyvyn laskeminen kuuluvat myös oirekuvaan. Kun toimintakyky laskee, opiskelu- ja työtehokkuus vähenee ja pahimmassa tapauksessa katoaa kokonaan. Kaamosmasennus voi olla syy sairauslomalle.
”Kaikesta huolimatta kaamosmasennuksen hoitoennuste on hyvä.”
Kaamosmasennuksen hoidossa tärkeintä on säännöllinen ja oikeaoppinen kirkasvalohoito. Kirkasvalohoidon lisäksi kaamosmasennusta voidaan hoitaa psykoterapian ja lääkehoidon avulla.
Tutkimusten mukaan 85 prosenttia suomalaisista aikuisista huomaa, että valon väheneminen ja vuodenajan vaihtuminen vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä ja hyvinvointiinsa.
Yleisimpiä kaamosoireita ovat univaikeudet, energiatason lasku, ruokahalun lisääntyminen ja ärtyneisyys. ’’Tavallista suurempi ärtyneisyys voi ilmetä esimerkiksi riitelynä läheisten kanssa’’, Timo Partonen kertoo. Vaikka kaamosoireet eivät ole vaarallisia, 25 prosenttia suomalaisista aikuisista kokee oireiden haittaavan selkeästi arkielämää.
”Kaamosoireisiin on olemassa fysiologinen selitys, joka Partosen mukaan johtuu sisäisen kellomme häiriintymisestä. ”Keskeisin sisäinen kellomme sijaitsee aivoissa, johon kulkee silmänpohjasta hermoratayhteys. Vuorokausirytmimme muodostuu juuri tämän automaattisen toiminnon ansiosta ja kun valoa on aamuisin vähän, toiminto häiriintyy.”
Tämä selittää myös sen, miksi oireita ilmenee lokakuusta helmikuuhun.
Kaamosoireisiin on olemassa helpotuskeinoja, joita jokainen voi ottaa käyttöön omassa arjessaan. ’’Oikeaoppinen kirkasvalohoito tahdittaa sisäistä kelloamme ja lievittää usein kaamosoireita’’, Timo Partonen toteaa.
Ateriarytmin on hyvä olla säännöllinen, jotta energiatasot pysyvät mahdollisimman tasaisena. Myös sykettä nostavan urheilun merkitys korostuu talvikuukausina. Ulkoilu kannattaa ajoittaa valoisaan aikaan.
Etäopiskelu ja sosiaalisten kontaktien väheneminen voi Partosen mukaan jossain määrin korostaa kaamosoireita. Sosiaalisten kontaktien ylläpitäminen on tärkeää, vaikka sitten etäyhteyksin. On hyvä muistaa, että kun noudattaa koronavirusohjeistuksia, voi ystäviä tavata myös kasvotusten, ainakin toistaiseksi