Tutka

Alle 30-vuotiaiden plastiikkakirurgisten toimenpiteiden määrä on ollut kasvussa jo yli kymmenen vuoden ajan, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot. Toimenpiteet ovat aikaisempaa turvallisempia, ja injektioruiskeen huuleen voi saada jopa 200 eurolla.

[metaslider id=26948]

Plastic Surgery Centerin kirurgi Karl Johan Svedjeholmin mukaan nuoria käy klinikalla tasaisesti ja noin 40 prosenttia toimenpiteistä on puhtaasti esteettisiä.

”En näe plastiikkakirurgiaa niin, että ihmiset tulevat tänne korjaamaan huonoa itsetuntoa. He tulevat tänne hoitamaan asian, jonka haluavat saavuttaa. Kuin ostaisi uuden paidan.”

Svedjeholmin mukaan yleisimmät toimenpiteet nuorilla aikuisilla ovat muun muassa rintojen operoinnit, injektiohoidot, rasvaimut sekä aknearpien poisto.

”Mediatrendit, selfiekulttuuri ja palveluiden helppo saatavuus ovat varmasti vaikuttaneet suosion kasvuun”, hän kertoo.

 

”Pään sisällähän se työ olisi pitänyt tehdä, eikä leikkauspöydällä”

Roosa Pohjolainen, 23, päätyi ottamaan rintaimplantit viiden vuoden harkinnan jälkeen.

”Päädyin leikkaukseen huonon itsetunnon takia”, Pohjolainen myöntää.

Päätös oli helppo, sillä Pohjolaisella oli vahva käsitys siitä, että leikkaus muuttaisi kaiken. Toisin kuitenkin kävi. Leikkauksen jälkeen vaatteet istuivat paremmin, mutta mikään ei sinänsä muuttunut.

”Luulin, että olen leikkauksen jälkeen ihan eri ihminen ja itsetunto-ongelmat ovat kaikki korjaantuneet. Niin ei todellakaan käynyt. Sen tajusi vasta jälkeenpäin.”

Nykyiset kauneusihanteet vaikuttivat vahvasti Matilda Laakson, 23, päätökseen ottaa täyteainetta ylähuuleen. Laakso teki päätöksen nopeasti, eikä ole katunut.

”Hyarolinihappo haihtuu itsestään kahden vuoden sisällä. Se ei siis ole lopullista, niin kuin esimerkiksi implantit”, Laakso kertoo. Hänen huuliinsa täytettä laitettiin keskimääräistä vähemmän.

”En halua, että vastaantulija kadulla katsoo, että minun huuliani on täytetty. Haluan olla luonnollinen.”

 

Kauneusleikkaus ei aina korjaa huonoa itsetuntoa

Svedjeholmin mukaan kauneuskirurgiaan turvautuvat ovat lähes 100-prosenttisen tyytyväisiä lopputulokseen, mutta aina asia ei ole niin yksiselitteinen. Psykoterapeutti Katja Eilun mukaan on huolestuttavaa, että kauneuskirurgiaan turvautuva usein ajattelee, ettei hän riitä sellaisena kuin on.

”Kauneusleikkaus voi pahimmillaan johtaa identiteettikriisiin, mikäli toimenpiteellä yritetään korjata sisintä ulkoisella muutoksella. Se on hyvin yksilöllistä.”

Toisaalta Eilun mukaan korjausleikkaus voi myös täydentää ihmisen omaksi itsekseen, mikäli kyseessä on esimerkiksi jonkin näkyvän kosmeettisen haitan poistaminen, josta henkilöä on aikaisemmin esimerkiksi kiusattu.

”Niin kliseistä kuin se onkin, loppujen lopuksi ainoastaan sillä on merkitystä, millaisia me olemme sisältä”, Eilu summaa.