Biodiversiteettipuistossa luonnon monimuotoisuutta pyritään lisäämään luomalla erilaisia elinympäristöjä kaupunkialueelle.
Hankekoordinaattori Selina Raunio Turun kaupungilta kertoo, että puiston perustaminen alkoi paikallisten kasvilajien kerryttämisalueesta. Alueelle tehdään kylvöjä ennen talvea.
Alueelle kasvavista kasveista kerätään myöhemmin siemeniä. Tarkoituksena on luoda Turun oma siemenseos, jota voidaan hyödyntää ympäri Turkua. Tällä pystytään parantamaan kaupungin luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi tienvarsilla.
Alueelle on myös tuotu Turun ltäiseltä Rantakadulta arkeologisista kaivauksista maata, ja nyt katsotaan mitä keskiaikaisia aarteita maaperästä alkaa nousta.
Biodiversiteettipuiston hankepäällikkö Annika Pöyhtäri Turun kaupungilta kertoo, että arkeologisten massojen siemenpankista on jo alkanut kasvaa hentosavikkaa ja erästä helokkilajiin kuuluvaa kasvia.
Puiston alueella oli jo valmiiksi kasvanut syylälinnunhernettä, johon tutkijat ovat istuttaneet harvinaista linnunhernetikkukoita. Seuraavaksi tutkitaan, selviävätkö koiperhoset talven yli.
Raunio epäilee, että luontokatoon on herätty tosissaan vasta nyt, mikä saattaa selittää, miksi biodiversiteettipuistoja ei ole Euroopassa vielä enempää.
“Ihmisen vaikutuksesta pyritään lisäämään monimuotoisuutta. Tunnistetaan jo olemassa olevia arvoja ja rohkaistaan luontoa kehittämään niitä”, Pöyhtäri kertoo.
Pöyhtärin mukaan vyöhykkeiden tarkoituksena on simuloida erilaisia alueita luonnossa. Esimerkiksi myrskytuhoja voidaan simuloida kaatamalla puita kaivinkoneella niin, että juuret jäävät pystyyn.
Lisäksi vyöhykkeille aiotaan perustaa paahdealueita, joita on Suomessa vähän.
“Tässä rakennetaan konseptia, johon kuuluu monimuotoisuuden lisääminen, mutta myös lähiluonnon arvon korostaminen”, Pöyhtäri kuvailee.
Skanssin biodiversiteettipuisto on osa EU-rahoitteista Urban Biodiversity Parks -hanketta.
Asukkaiden osallistaminen on isossa roolissa biodiversiteettipuiston kehittämisessä, sillä puistoista halutaan myös kaupunkilaisille houkutteleva virkistysalue.
“Alueesta halutaan asukkaille mieluinen ja olisi tärkeää, että kaupunkilaiset kokisivat omistajuutta alueesta”, Raunio kertoo.
Tätä pyritään toteuttamaan sillä, että asukkaita otetaan mukaan niin luonnonhoitotyöhön kuin suunnitteluun.
Valonia, Turun kaupunki ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö järjestävät 4. marraskuuta asukastilaisuuden, jossa pääsee suunnittelemaan toimintaa.