Tutka

Puolen päivän aikaan yhtyeen jäsenet kokoontuvat Berliinin Kreuzbergissä sijaitsevalle treenikämpälleen. Harjoitustila on värikkäitä maalauksia täynnä olevan rakennuksen maanalaisessa huoneistossa, josta he pakkaavat keikkamatkallaan tarvitsemansa tavarat autoon.

-Roudaamme omat tavaramme keikoillemme melkein aina. Sillä säästää sen ylimääräisen säädön mitä monesti tulee, kun soittaa esimerkiksi muiden kitaravahvistimilla. Saa nopeasti tutut äänet irti soittimista, kertoo yhtyeen kitaristi/laulaja Benjamin Hübbe.

Kun kaikki tarvittava on pakattu niin punkkareiden tila-auto lähtee matkaamaan kohti Hampuria, missä yhtyeellä on keikka illalla.

Moloch on vuokrannut keikkareissun ajaksi tila-auton, jotta he saavat kaiken tarvitsemansa roudattua esiintymispaikalle. Vasemmalla yhtyeen rumpali Simon Rienäcker ja auton vieressä oikealla kitaristi/laulaja Benjamin Hübbe. Kuva: Markus Okker

 

Kaupunkien erilaisuus pitää mielenkiinnon yllä

Yhtye kertoo, että saksalainen alakulttuuri on todella yhteisöllistä ja keikkoja punkbändille on suhteellisen helppoa saada.

-Pidän siitä, että eri kaupunkien punkkareilla on tietynlainen oma skenensä ja politiikkansa, joten täällä kiertämiseen ei kyllästy, kertoo yhtyeen rumpali Simon Rienäcker.

-Monissa muissa maissa saattaa joutua taistelemaan saadakseen keikkoja bändilleen, mutta Saksassa tätä ongelmaa ei ole, lisää Hübbe.

Automatkalla kaksikko innostuu myös kertomaan musiikkibisneksen muutoksista sen positiivisuudessaan ja negatiivisuudessaan.

-On hienoa, kuinka netin kautta voi tutustua uusiin bändeihin eri puolilta maailmaa, mutta mitä tulee keikoilla käymiseen ja levyjen ostamiseen, musiikkibisnes ei ole enää samanlaista kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Ihmiset kävivät silloin keikoilla monesti vaikka vain sen takia, koska siellä esiintyvän bändin levyä ei saanut ostettua mistään muualta kuin itse keikalta, sanoo Rienäcker.

-Mielestäni nykyään on enää kahdenlaista ammattimaista musiikin harjoittamista: joko teet kaiken täysin itse ajattelematta mitään ansioita tai titteleitä, tai sitten teet musiikkia pelkästään rahan takia, summaa Hübbe.

Keikkapaikkana vallattu talo

Illan päämääränä on Hampurissa sijaitseva Lobusch niminen rock-klubi. Keikkapaikka on perustettu kuusi vuotta sitten hylättyyn rakennukseen. Paikan omistajat edustavat niin sanottua squat-skeneä, eli he valtaavat tyhjillään olevia rakennuksia hyötykäyttöön. Molochin jäsenten puheissa monesti esiintyvä tee se itse -kulttuuri on siis vahvasti esillä myös Lobuschissa.

Kuskina toimiva Rienäcker pysäköi risteyksessä olevan Lobuschin edessä olevalle tielle, ja sen jälkeen alkaa järjestelmällinen kamojen purkaminen autosta suoraan keikkasalin lavalle. Noin puolen tunnin kuluttua kaikki tavarat ovat paikoillaan, ja Moloch aloittaa ennen keikkaa tapahtuvan soundcheckin. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien soittimien ääntentasot katsotaan sopiviksi, jotta keikan aikana kaikki soittimet kuuluvat tasaisesti yleisöön.

Moloch suorittamassa soundcheckia ennen illan keikkaa. Kuva: Markus Okker

 

Moloch ei pelleile

Yhtyeen on tarkoitus aloittaa soittaminen noin yhdentoista aikaan, ja hieman sitä ennen ihmisiä alkaakin valumaan sisätiloihin tiuhaan tahtiin. Jo Hübben ensimmäisestä karjaisusta mikkiin on selvää, että tämä yhtye ei pelleile. Soitto soi kuin eteenpäin vyöryvä asfalttijyrä. Keikka sisältää toistakymmentä yhtyeen kappaletta, joihin mahtuu sekä hitaampia synkistely kappaleita, kuin myös nopeita nyrkin heilutus rykäisyjä. Yleisöstä kantautuvat ylistyshuudot kertovat, että Moloch ei ole missään tapauksessa turhaan ajanut tänään Hampuriin.

Tiivistunnelmaisen keikan jälkeen Hübbe ja Rienäcker menevät rennon oloisesti istumaan lavaa vastapäätä olevan myyntipöydän ääreen ja alkavat myymään bändin paitoja ja levyjä faneillensa.

Yhtyeen toinen kitaristi/laulaja Oliver Witzel sekä basisti David Höffkes menevät sen sijaan hetkeksi hengähtämään keikkapaikan tarjoamaan huoneistoon, joka sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa.

-Tämä tila toimii samaan aikaan ikään kuin takahuoneenamme ja yöpaikkanamme, kertoo Höffkes.

Kaksikko tuntuu olevan tyytyväisiä illan suoritukseen, ja he aikovatkin hieman juhlistaa iltaa omien velvollisuuksiensa jälkeen.

-Nyt voikin vaihtaa vapaalle, kun ei tarvitse tänään enää roudata, istua tunteja autossa, roudata vähän lisää tai soittaa musiikkia, Witzel tiivistää.

Oliver Witzel ja David Höffkes keskustelevat takahuoneessa tunnelmistaan soitetusta keikasta. Kuva: Markus Okker