Tamperalaisen Radio Moreenin maanantai-illoissa kuultu indiepopin erikoisohjelma Lumo esitteli tuntemattomia yhtyeitä ja tarjosi kuuntelijoilleen kattavan tietopaketin indiepopin maailmasta.
Ohjelman teko yksin oli työlästä, mutta siinä Turun ammattikorkeakoulun journalistiopiskelija Heidi Möttönen pääsi yhdistämään intohimonsa musiikin ja toimittajan työn.
”Eniten aikaa meni ideoimiseen ja tiedon kaivamiseen. Pahimmillaan tuskailin yhden jakson kanssa monia tunteja, jos ideoita ei ollut.”
“Eniten työtä teetti jaksojen suunnittelu”, Möttönen kertaa.
Möttönen aloitti Lumon toimittamisen keväällä 2011, kun ohjelmapaikka vapautui Moreenissa.
Jaksojen teemoja olivat muun muassa uutuusalbumit ja erilaiset indiemusiikkitapahtumat.
”Joka kevät tein ennakkokatsauksen syksyllä järjestettävään Flow-festivaaliin, kun sen esiintyjiä alettiin julkistaa”, Möttönen kertoo.
Musiikkiohjelman tekijältä vaaditaan intohimoa ja idearikkautta
Möttönen sanoo pysyneensä ajan tasalla indiepopin maailmassa Lumon takia, koska jokaviikkoinen ohjelma oli valmisteltava hyvin.
”Oli pakko selata läpi eri sivustot ja kuunnella uusimmat biisit ja levyt. Löysin Lumon kautta monia nykyisiä lempibändejäni.”
Radiotoimittajan työkin alkoi lopulta paljastaa Möttöselle parhaita puoliaan.
”Kopissa mikrofonille puhuminen oli ajoittain jopa nautinnollista, kun taustatyö oli tehty ja sai puhua intohimoa herättävästä asiasta samanhenkisille ihmisille.”
Huonoja puolia Lumon teosta on vaikea löytää, mutta suunnitteluvaihe teetti eniten työtä.
”Oli istuttava koneen ääreen ja keksittävä uusia juttuja. Ja jos indiemaailmassa oli hetken hiljaista, piti ideoida enemmän ja selata enemmän eri lähteitä”, Möttönen muistelee.
Pienessä mittakaavassa toimivan, mutta laadukkaan ohjelman arvo paljastui viimeistään silloin, kun brittiyhtye otti itse yhteyttä Möttöseen.
”One Mile an Hour -yhtye lähestyi minua ja pyysi saada musiikkiaan ohjelmaan. He etsivät väylää saada musiikkinsa yleisön korville ja olivat bonganneet Lumon ja sen oikeanlaisen kuuntelijakunnan Googlen kautta.”
Radiopersoona hioutuu hiljalleen
Möttönen on kehittynyt mielestään radiotoimittajana merkittävästä ensimmäisistä Lumon jaksoista. Niiden kuuntelu tuottaa hänelle tuskaa ja kylmiä väreitä edelleen.
”Alkuajan jaksot olivat aivan jäätäviä. Aluksi minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, miten ohjelmasta saisi soljuvan ja sujuvan. En puhunut alussa luontevasti, vaan laadin tarkan käsikirjoituksen, josta luin suoraan muka aidosti. Alkuaikojen jaksojen kuuntelu on helvetillistä.”
”Radiopersoonani alkoi siitä hiljalleen hioutua. Pääsin irti käsikirjoituksesta ja aloin improvisoida. Jaksoihin tuli improvisaation myötä paljon enemmän tunnetta”, Möttönen muistelee.
Selkein kehitys tapahtui, kun Möttönen aloitti opinnot Voionmaan opiston radiolinjalla.
”Lumon tekoa oli takana puoli vuotta, kun aloitin Voionmaalla. Opiskeluiden aikana huomasin puheilmaisuni kehittyvän merkittävästi.”
Kaksi vuotta Lumoa
Lumon tekoa kesti kokonaiset kaksi vuotta. Syksyllä 2013 Möttönen aloitti opintonsa Turun ammattikorkeakoulun journalismin koulutuslinjalla ja päätti lopettaa ohjelman teon.
”Ajattelin, etten kerkeä enää panostamaan siihen yhtä paljon kuin ennen enkä tahtonut tason laskevan. Päätin lopettaa huipulla”, Möttönen virnuilee.
Tulevaisuudessa Möttönen toivoo saavansa Lumon valtakunnalliseen radioon suuremman yleisön kuunneltavaksi.
”Haluaisin vielä jonain päivänä kehittää Lumon konseptin siihen pisteeseen, että voisin tarjota sitä jollekin kanavalle. Tämän vuoksi olen pitänyt tekijänoikeudet Lumo-nimeen itselläni.”
Möttönen jätti ohjelman teon haikein mielin, sillä Lumossa yhdistyivät hänen lempiasiansa musiikki ja toimittajan työ.
”Lopetettuani sain kuulla, että Lumo oli pidetty ohjelma ja suuri osa Moreenin maanantai-iltoja. Kaipaan Lumoa ylipäätään, koska se oli kuin oma lapseni.”
