Australian labradoodle kasvattaja Gisela Gleisner saa yhteydenottoja koirista kiinnostuneista ostajilta useasti:
“Viikottain tulee kymmeniä yhteydenottoja. Ihmiset ovat todella kiinnostuneita näistä koirista. Allergiset ihmiset ottavat eniten yhteyttä.”
[metaslider id=4037]
Suomen Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola toppuuttelee rotuyhdistelmien ostajia: “Kun laitetaan eri rotuja yhteen, niin ei voida tietää mitä sieltä tulee, se on kuin ostaisi sian säkissä.”
Labradoodeli on yksi suosituimmista rotuyhdistelmistä. Siinä risteytetään labradorinnoutaja sekä iso villakoira keskenään. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään virallinen rotu, vaan koira on seropi, eli sekarotuinen piski. Yhdistelmä kiehtoo ostajia mahdollisen allergittomuuden vuoksi.
Kennelliiton Kaija Unhola kommentoi allergiaväitettä:
”Väitetään, että koira ei allergisoi, mutta myydään tuotetta, josta ei oikeasti tiedetä faktoja.”
Koiranjalostus jakaa mielipiteitä
Opas- ja kotikoiriksi labradoodeleita-kasvattava Laura Kantoluoto on huolissaan rotukoirien geenipohjasta:
“Osa roduista on jo nyt hälyttävässä tilassa. Geenipohjat ovat hyvin suppeita ja jalostus on ollut kovin lyhytnäköistä, mikä aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Jos jalostuksessa käytetään edelleen suppeaa geenipohjaa, on monien rotujen tulevaisuus synkkä. Tutkimusten ja omien kokemusten pohjalta uskon, että myös tällaisia risteytyskoiria tarvitaan.”
Labradorinnoutajia 20 vuotta kasvattanut Johanna Isaksson on väitteestä eri mieltä:
“Asiasta ei ole tehty mitään tutkimusta. Labradorinnoutaja on rotuna maailman suosituin ja sen geenipohja voi hyvin. Tähän rotuun ei tarvita mitään risteytyksiä.”
Turun eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopran mukaan sekarotuisten koirien terveyteen vetoaminen on pelkkä myyntikeino.
” Se on markkinointikeino numero yksi, joka on täysin harhaa. Tehtaillaan koiria ihmisten mielikuvilla, että sekarotuiset olisivat terveempiä kuin rotukoirat.”
Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja käyttöä sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa. Jalostukseen käytettäviä koiria tutkitaan perinnöllisten vikojen ja sairauksien kartoittamiseksi Suomessa kehitetyllä PEVISA -tutkimusmenetelmällä.
Kaija Unhola toteaa:
“Rotujärjestöt määrittelevät PEVISA -kriteerit ja he ovat panostaneet tutkimuksiin hyvin paljon.”
Terveystutkimukset vaikuttavat koirien hintaan
Labradoodle-koirien hinta on 1500–2400 euron välissä. Puhdasrotuinen rekisteröity labradorinnoutaja maksaa rotujärjestön mukaan 800–1300 euroa.
Kaija Unhola kommentoi sekarotuisten hintaa:
“Taustalla saattaa olla harmaa talous. En usko, että näistä myynneistä tehdään ilmoituksia verottajalle.”
Kasvattaja Laura Kantoluoto perustelee labradoodeleiden hintaa:
“Viime kädessä hinnan määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Tällä hetkellä on kysyntää ajatuksella jalostetuille roturisteytyksille. Jos esim. labradoodleja aletaan kasvattaa laajemmin, myös hinnasta voi tulla tärkeämpi kilpailutekijä. Me pyrimme panostamaan laatuun. Kaikki jalostuskoiramme ja pennut ovat terveystarkastettuja.”
Australian labradoodle-kasvattaja Gisella Gleisner kertoo kasvatustyön haasteista:
”Suurin osa ei ymmärrä sitä kuinka paljon työtä tämän rodun kasvattaminen vaatii. Emme voi ottaa vain labradoria ja puudelia yhdistettäväksi. Sellaisista pentueilmoituksista nousee karvat pystyyn. Näiden koirien kasvattaminen on paljon kalliimpaa kuin tavallisen rodun. Koirille tehdään dna-profiilit, lonkkakuvaukset ja ne kastroidaan kasvattajan piikkiin.”
Kastroiminen ja steriloiminen ovat katto-organisaatioiden keino hallita ja kontrolloida rodun kehitystä. Suomessa australian labradoodle-kasvattajat kuuluvat ALAEU-järjestöön. Koiran ostajat sitoutuvat allekirjoittamaan sopimuksen, mikä velvoittaa kastroimaan tai sterilisoimaan koiran vuoden sisällä syntymästä. Sopimusta rikkoneet ostajat joutuvat maksamaan 10 000 euron korvaussumman.
Sekarotuisten koirien kasvatus ei ole yhtä kuin pentutehtailu
Turun eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra saa pentutehtailuilmoituksia niin sekarotuisten kuin rotukoirienkin kasvattajista:
”Ihan kaikista tulee ilmoituksia. Ei ole mitään selkeää linjaa kasvattajien ja ilmoitusten suhteen.”
Suomen laki ei tunne termiä pentutehtailu. Toiminnanharjoittajien tulee noudattaa eläinsuojelulakia, jossa puututaan nartun liian tiheiden astutusten ja pennutusten määrään, sekä yleisesti koiran hyvinvointiin ja liiketoiminnan harjoittamiseen.
“Ennen kuin päästään käräjille asti puhutaan 4–5 peräkkäisestä kiimasta tehdystä pentueesta”, Leyser-Kopra toteaa.
Suomessa kuka tahansa voi ryhtyä kasvattamaan sekarotuisia koiria, kunhan vain noudattaa eläinsuojelulakia. Leyser-Kopra toteaa sekarotuisten koirien kasvatuksesta:
”Ei siinä mitään väärää ole. Koiralla saa tehdä pennut jos haluaa, kunhan pentue tehdään muun kuin rahan takia.”
Leyser-Kopra muistuttaa ostajan vastuusta:
”Ostaja on aina vastuussa siitä, minkälaista kasvatustoimintaa haluaa tukea. Niin kauan kuin löytyy ostajia, löytyy myös myyjiä.”
[note color=”#d3d3d3″]Koiran kasvatus Suomessa
[/note]